Mamma Mia - kesäkirja laiturilukemistoon

Tässä juuri pohdiskelin, miksi nykyään elokuvat ja kirjat perustuvat  niin usein aiempiin menestyksiin ollen joko uusintoja, jatko-osia tai muuten vaan esikuvaansa linkittyviä. Ilmiö ei päde pelkästään kirjasta kirjaan tai elokuvasta elokuvaan, vaan aitojen yli hypellään (ainakin näennäisen) vaivattomasti.

Mamma mia lienee yksi malliesimerkeistä - ABBAn hittilaulusta musikaaliin ja elokuvaan (tai elokuviin - juuri on valkokankailla kakkososa) ja nyt vastaani osui viihderomaani, joka mitään piilottelematta ammentaa Mamma Miasta liittymättä alkuperäiseen oikeastaan yhtään mitenkään - muuten kuin fanitusmielessä. 

Pakko se oli lukea. Kyllähän minäkin Mamma Miasta pidän ja kesähömpälle on lomalla aina tilaus.

Annie Robertson: My Mamma Mia Summer 
Oma ostos Kobosta 

Isoäidin kuoleman jälkeen Laurel lähtee pohtimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan Kreikan Skopelos-saarelle. Ura hotellin tapahtumajärjestäjänä tuntuu polkevan paikallaan, miehistä ei ole tietoakaan ja Laurel toivoo Mamma Mia-elokuvan filmaussaarelle tehdyn lomatkan kirkastavan ajatuksiaan.

Laurel päätyy asumaan hieman eristyksissä olevaan majataloon, jonka eksentrisestä omistajasta tulee nopeasti läheinen ystävä. Muutenkin saarelta löytyy seuraa. Angie, miesten perässä saarelle matkustava keski-ikäinen kätilö, Emma ja Christian, ensimmäistä lastaan odottava nuori pariskunta, sekä Mark, salaperäinen kirjalija yhdistävä kaikki voimansa auttaakseen majatalon maineen kohotusta varten järjestettävien juhlien järjestämisessä.

Tarinassa on tietysti aurinkoa, kauniita maisemia ja romantiikkaa, mutta onneksi myöskin haikeita sävyjä ja pikkuisen draamaakin. Kaiken taustalla soi ABBAn musiikki ja Mamma Mia -elokuva on melkein kuin yksi romaanin hahmoista. Niin usein siihen viitataan ja niin vahvasti se on osa päähenkilön elämää ja tapaa ajatella. 

Linkitys on kuitenkin luontevaa. Tämä ei ole yksinomaan kuuluisan elokuvan maineella ratsastava kaupallinen romaani, vaan olisi jännä tietää kirjoittajan omasta suhteesta esikuvaan. Tosin hän on käsittääkseni kirjoittanut toiseenkin elokuvaan linkittyvän romaanin, joten siinä mielessä saattaa kyseessä olla hyväksi todetun konseptin hyödyntäminen.

Ennakko-odotuksissani lähdin lukemaan kirjaa juurikin fanifiktiomielessä eli uteliaana näkemään, miten Mamma Mia tarinaan linkittyy. Jossain kohtaa huomasin sitten tykästyneeni päähenkilöön ja olevani aidosti kiinnostunut muidenkin käänteistä. Yllätyin siis positiivisesti ja nautin leppoisasta tarinasta, jota lukiessa ei tarvinnut edes potea myötähäpeää.

Onhan tarina toki hieman naiivi ja välillä ylenpalttinen fanitus jo naurattaa, mutta kai sitä elokuvan tosifani olisi tohkeissaan päästessään tutustumaan kirkkokohtausten kuvauspaikkana olleeseen kappeliin. Robertson myös onnistuu välttämään tyylilajin pahimmat kliseet eikä sokerikuorrutus ole ihan niin paksu, että hampaita vihloisi. Isot plussat muutaman suurimman itsestäänselvyyden ympäri kiertämisestä.

En viitsi spoilata tarinaa tässä tämän enempää eli lukekaa kirja, jos haluatte tietää, mitä tarkoitan. Se on nimittäin oikeinkin lukemisen arvoinen ja kuuluu jokanaisen laiturilukemistoon. My Mamma Mia Summer on hyvänmielen kirja, joka sopii kaikille kevyttä, mutta vielä kestettävän imelyyden rajoissa olevaa viihdettä etsiville. (Sekä tietysti erityisesti kaikille Mamma Mia -faneille tai Kreikka-lomasta haaveileville!)