Kasvis ruokakirja ja papupullat

Viime aikoina on ilmestynyt aika paljonkin trendikkäästi kasvisruokaan keskittyvää keittokirjaa. Hanna Hurtan versio on mukavasti perheille sopiva, ei liian "outoja" tarjoileva ja aika lailla lähikaupasta löytyvistä aineksista reseptejä sisältävä. Hyvä opus kasvisruoan lisäämistä pohtivalle peruskokille.

Samasta syystä minäkin kirjan tulin pyytäneeksi kustantajalta. Jotenkin ei oma mielikuvitus aina riitä, mutta ruokaa pitäisi perheelle saada ja mielellään tietysti reippaasti kasvispitoista. Johan sitä vaatii paitsi muotitrendi, myös ekologisuus ja terveellisyyskin.

Hanna Hurtta: Kasvis ruokakirja 
Kustantajalta luettavaksi, kokattavaksi ja blogattavaksi 

Lihasta meillä ei kuitenkaan kokonaan tulla luopumaan varmaan koskaan. Ehdotus siihen suuntaan todennäköisesti aiheuttaisi jonkinlaisen keittiökapinan. Ei meillä kuitenkaan kasvisruokaa varsinaisesti vastusteta. Sitä vain pitää tarjoilla luovasti.

Ehkä tuon sekasyömisen vuoksi meillä on pikkuisen vierastettu kaikenlaisia korvikkeita. Nyhtökaura, Härkis ja Mifu eivät oikein ole kelvanneet. Vika ei liene tuotteissa itsessään (esim. Härkis on minusta varsin hyvää) vaan ajatuksessa korvaamisesta, lihan puuttumisesta. Siksi etsinkin reseptejä, jotka ovat jotain uutta ja houkuttelevaa omana itsenään, ei koska jokin ainesosa on korvattu toisella. Kasvispohjapizzat, chili sin carne, hernerouhelasagne tai paimenen piiras ilman jauhelihaa eivät oikein uppoa perheelle - ainakaan noilla nimillä... "It's all about perception..."

Onneksi kasviksista saa hyvää ruokaa ilman korvausajatteluakin. Silmiini osuivat kirjasta heti keitot ja salaatit, joita onkin ehdolla monenlaisia. Eniten kiinnostustani herättivät kuitenkin kahdenlaiset pallerot eli munakoisopyörykät ja papupyörykät. Joku voisi tietysti väittää niitäkin lihapullakorvikkeiksi, mutta minusta näissä on samaa vain muoto - ja pyöreähän nyt sopii mihin vaan.

Pyöryköissä oli kivaa myös se, etten vastaavia ole kokeillut  aikaisemmin. Aika monet kirjan resepteistä olivat sellaisia, että enemmän (lue vanhempi vuosissa) kokannut on todennäköisesti testannut vastaavaa jossain kohtaa kokkauskokemustaan. Kirja toimiikin varmaan parhaiten vähän vähemmän kokanneilla, joille suurempi osa resepteistä aiheuttaa todellisia ahaa-elämyksiä. Toimii kirja toki vanhemmillakin perheenäideillä vähintäänkin muistinvirkistyksenä. Ainakin omasta kokemuksestani inspiraation löytäminen ja reseptien muistaminen on arkitohinassa haastavaa.

Kirjassa on kivaa myös reseptien muodostamat kokonaiset ateriat. Ei tarvitse ruveta miettimään lisukkeita ja salaatteja erikseen, kun jokainen resepti muodostaa joko alkuruoan, pääruoan tai jälkiruoan kokonaisuudessaan. Helpottaa pohdintaa - ja ainahan sitä voi muuttaa kokonaisuuksia mielensä mukaan.

Kaikkiaan kirja on lempeän näköinen luettava. Kuvien värimaailma on hillityn vaalea ja houkutteleva. Jokaisen reseptin kohdalla on pikkuinen selitys tai vinkki, mutta varsinainen lukuosuus löytyy kirjan alusta. Hanna selittää hieman ruokafilosofiaansa, antaa neuvoja kasvisprotetiinien osalta ja paljastaa kasviskeittiön kulmakiviä.

Rento ja selkeä kirja sopii mainiosti kasviskokkailun saloihin perehtymiseen vaikka aloittelevallekin kokille. Kokeneemmatkin saavat ideoita ja muistinvirkistystä mukavalla tavalla. Perheissä arvostetaan konstailemattomia reseptejä, vaikka osan tekemiseen tieytsti vähän aikaa saa kulumaankin. Tosin välillä se on ihan oma vika. Kuka minuakin käski tekemään papupyöryköitäni kuivatuista pavuista ? - purkeilla olisi päässyt melkein pikaruokaan.

Harissa-papupyörykät (omilla muunnoksillani jääkaapista löytyneiden ainesten perusteella) 

5dl kypsiä valkoisia papuja
2dl kaurahiutaleita
1dl auringonkukansiemeniä
ohjeen mukaan puoli desiä tuoretta korianteria hienonnettuna, minä puristin oreganoa tuubista, joka pitäisi saada jääkaapista loppumaan
1 sitruunan mehu
3 valkosipulinkynttä
1rkl harissaa (jaj tälläkin tuli pikkuisen turhan tujua kuopukselle)
1rkl oliiviöljyä
juustokuminaa, suolaa ja pippuria (ohjeessa käskettiin jauhettua korianteriakin, mutta sitä ei meiltä löytynyt)
öljyä paistamiseen

Minä tosiaan aloitin pussillisesta kuivia papuja, joiden liottamiseen meni ensin yksi yö. Seuraavana päivänä keitin papuja tunnin verran, mutta eivät pehmenneet laisinkaan. Pikaisen googlauksen jälkeen muistin soodan. Keitin uudelleen toisen tunnin verran, mutta tällä kertaa laitoin mukaan teelusikallisen soodaa. Jo pehmeni. Tiedä sitten oliko kyse soodasta vai pidennetystä keittoajasta, mutta massasta tuli kauniin sileää.

Kun pavut ovat valmiina, ei tekemisessä kauhean kauan mene. Ainekset vaan tehosekoittimeen ja massaksi. Tosin minun massani vaikutti sen verran kuivalta, että lisäsin myös muutaman lorauksen vettä. Saattoi johtua siitäkin, että purkkipavuissa on enemmän nestettä.

Sitten vaan massa pyöryköiksi ja pannulle viideksi minuutiksi keskilämmöllä öljyyn tirisemään. Minua laiskotti, joten painelin kahdella lusikalla pötkylöiksi. Hyvin toimi niinkin.

Tällä kertaa en tehnyt ohjeeseen kuulunutta salaattia tai kastiketta. Raastoin ja siivutin vain vähän porkkanaa ja kurkkua, maustoin suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla, sekä ripottelin auringonkukansiemeniä päälle.

Pyörykät (tai pötkylät) olivat kivasti rapsakoita päältä ja silkkisen pehmeitä sisältä. Sellaisia pientä addiktiota aiheuttavia. Näitä tulee varmasti tehtyä vielä moneen kertaan.