Sivut

30.6.2017

Armas aika - nautiskelijan kesä


Kesälukumaratoniin valmistautuminen kannattaa aloittaa lukemalla aihetta liippaavaa (keitto)kirjallisuutta. Mistä muustakaan olisi kyse kuin kesästä nautiskelusta? Siispä nappasin tarkempaan lukuun kesän uutuuden, josta löytyikin pari varteenotettavaa vinkkiä lukumaraton-treeniä varten.

Kesällä luetaan kesäkirjoja ja talvella luetaan kesäkirjoja. Kumpanakin vuodenaikana on tunnelmaan pääsy se kaikkein tärkein juttu. Tässä kirjassa fiilis nousee esille vielä normikeittokirjaa enemmän.


Kuva S&S
Paavo Halonen, Antti Kauppinen, Ulla Kokki : Armas aika -  Nautiskelijan kesä 
Kustantajalta luettavaksi ja kokattavaksi (S&S) 

Armas aika on jännästi urbaani hipsterikirja. En ole tainnut ihan tämän tunnelmaista aiemmin lukeakaan. Mukana on perinteisiä reseptejä kuten syrnikit, tarte tatin tai karjalanpiirakat, mutta toisaalta myös puhutaa vegaanisista resepteistä ja kokataan seitania, intialaista palak paneeria tai sammatin raakakakkua. Reseptien myötä siis ollan ajan hermolla, mutta ilman tiukkistelua. Yllätyksellistä ja houkuttelevaa - tykkäsin.

Fiilikseltään kirja on rento. Tällaisessa kesässä ei tärkeillä eikä pidetä muodollisia puutarhajuhlia vaan käydään retkellä, syödään pitkää aamupalaa ja herkutellaan viljelypalstan sadolla. Juhannustakin juhlitaan kaupungissa. Piristävää! Mökkikirjatkin ovat kivoja, mutta kesän lämpö ja lomanautiskelu onnistuvat kaupungissakin. Täydet pisteet muistutuksesta.

Tarinan tyyli ja juoni siis ovat kivoja, pikkuisen olisin kaivannut ehkä vahvempia värejä kuviin. Ovathan nuo kauniita nytkin, mutta en tiedä johtuuko paperista vai mistä, mutta jotenkin himmeänä kuvat tulevat esille. Toki siinä tulee omanlaisensa tyylikin, joka tavallaan sopii teksteihin, mutta silti... Itse kirja nimittäin on huomattavasti harmaampi kuin vaikka tuo kustantajan sivulta ladattu kansikuva.

Kaikkiaan Armas aika - nautiskelijan kesä on kuitenkin mielenkiintoinen, omanlaisensa ja tunnelmaltaan kaunis kesäkirja, jota luki oikein mielellään. Varsinkin, kun tämä kesä taidetaan viettääkin enemmän kaupunkimaisemissa kuin reissussa tai maalla.

Kirjan resepteistä kokeiluun päätyivät ensimmäiseksi perinteiset syrnikit. Ihan vaan kun sattui rahkaa osumaan silmiin naapurimarketissa. Hyvin kelpasivat. Kirjassa lisukkeeksi tarjoiltiin lemon curdia, mutta meillä mentiin kesän kunniaksi ihan vain kermavaahdolla ja mansikoilla.


Syrnikit eli rahkaletut

6 kananmunaa
2prk rahkaa
ripaus suolaa
2dl vehnäjauhoja
voita paistamiseen

Sekoita munat rahkaan, lisää ripaus suolaa ja lopuksi jauhot. Jätä taikina turpoamaan puoleksi tunniksi.

Paista nokareet keskilämpöä hitusen miedommalla voissa kauniin ruskeapilkkuisiksi, paksuhkoiksi letuiksi.

Tarjoile valitsemasi lisukkeen kera (ei ollut Nutellakaan yhtään huonoa)

4 kommenttia:

  1. Näyttää ja kuulostaa herkulliselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syrnikit olivat hauska kokeilu ja niitä tehdään varmaan vielä uudelleenkin. Eikä kirjassakaan ollut mitään vikaa.

      Poista
  2. Kuulostaa herkulliselta kirjalta (voiko noin edes sanoa?). Rahkalettusia en olekaan testannut, mutta varmasti tulen testaamaan, koska näyttävät niin hyviltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivätkös melkein kaikki keittokirjat ole herkullisia ? Minusta ainakin :-)
      Rahkalettuset olivat mukavaa vaihtelua tavallisiin.

      Poista