Sivut

6.11.2016

Kuukauden keittokirja: Villi joulu vegaani

Sami Tallberg : Villi joulu vegaani 
Luettavaksi ja kokattavaksi kustantajalta 

Perinteiset jouluruoat ovat ihania, mutta ainahan vaihtelua voi miettiä vaikka pikkujouluaikaan. Kasvisruoka on trendikästä ja tästä kirjasta löytyy ruokia ja juomia hauskoilla nimillä bileiden piristykseksi.

Vanhat ajatukset pähkinävuoasta ja rosollista kasvissyöjän jouluruokina voi heittää roskiin tätä kirjaa lukiessa. Väreillä ilottelu ja mahtavien makujen yhdistelmät saivat tällaisen vähän konservatiivisen jouluihmisenkin kiinnostumaan. Ihan varmasti tästä näkyy jotain joulupöydässäkin (tai näkyisi, jos oltais tänä vuonna joulu kotimaisemissa, mutta tiedossa on jotain vähän eksoottisempaa...)

Pidän kovasti tämän kirjan väljästä taitosta. Vähän dramaattiset ja hehkuvat kuvat tekevät kunniaa hienoille raaka-aineille, (kuvat Tommi Anttonen ja Sanna Peurakoski, graafinen suunnittelu Jessica Leino)

Hieno esilleno ei onneksi kuitenkaan tarkoita eksoottisia ja tavallisen kokkaajan ulottumattomissa olevia aineksia. Sivuilla juhliat ihan tavalliset raaka-aineet, kuten porkkana, punajuuri, selleri, siitakesienet, munakoiso, punakaali, pasternakka, kurpitsa... Kuva lienee selvä? Ei siis tarvitse pelätä kirjan olevan täynnä oudon nimisiä ja maailman toiselta laidalta roudattuja superruokia, joiden löytämiseksi pitää käyttää kansainvälistä nettikauppaa. Perusasioilla selviää.

Toki joissakin resepteissä (vain muutamassa) on vegaaniresepteihin ainakin minun mielessäni yhdistyviä erikoisempiakin aineksiä (chiasiemeniä, agavesiirappia), mutta voihan sitä jotain kokeillakin ja noita nyt alkaa löytymään jo marketeistakin.

Reseptit itsessään saavat veden kielelle. Ainakin lukiessa tuntuu, että ne ovat näyttä suhteellisen voimakkaita ja monitasoisia makuja. Testaamani paprika-puikulasalaatti oli mauiltaan monitasoinen. Aika yksinkertaisista aineksista on saatu täyteläinen ja rikas makumaailma. Jo pienen määrän jälkeen on tyytyväinen ja täysi olo. Meillä tuosta tykkäsivät kaikki ja uskon sen menevän krantummallekin traditionalistille. Lihaa ei kaipaa ollenkaan.

Villi joulu vegaani on siis sekä  katseltava että kokattava, vaan onko siitä myös luettavaksi? Valitettavasti ei oikein. Olen viime vuosina peräänkuuluttanut keittokirjoilta tarinallisuutta, mutta tekstin luominen tuntuu hyville kokeille olevan todella vaikeaa. Onhan tässäkin kirjassa esipuhe ja jokaisen reseptin kohdalla sentään hieman selitystä, mutta silti... Hieman kuvausta sopivasta käyttötilanteesta, anekdoottia reseptin tiimoilta tai muuten vaan jouluun, kokkaukseen ja vegeruokaan liittyvää juttua varmasti olisi Sami Tallbergin tasoiselta tekijältä löytynyt sivukaupalla,,, Ehkä sitten seuraavalla kerralla?

Kirjabloggaajan tarinakaipauksesta huolimatta tämä on kuitenkin ehdottoman suositeltava kirja pikkujoulukauteen (ja muutenkin). Sen avulla on helppo olla trendikäs ja nauttia hyvästä ruoasta. Niin, ja onhan kielellistä mielikuvitusta sentään käytetty juomien nimissä. Minun juomalistallani tulee ehdottomasti näkymään esim. Purppurasumu ja Ananaskuningatar. Ruokalajien nimistä onneksi selviää jo sisällöstäkin jotain :-)

2 kommenttia:

  1. Kai tässä on ajateltu, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Valitettavasti ne kuvatkaa eivät aina riitä.
    Ihanaa sunnuntaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on kyllä ihana kirja ihan tällaisenaankin ja nuo kuvat ovat mahtavia. Jotenkin vaan yleensäkin kaipaan nykyään keittokirjoihin vielä enemmän tarinoita. Taustat ja tekijän ajatukset kiinnostavat, enkä usko olevani ainoa.

      Poista