Huh heinäkuun hellettä...

Arvaattekos mitä tässä tehdään? Ollaan matkalla kesäteatteriin ja... 

Vaikka ei heinäkuussa nyt varsinaisesti kelin puolesta niin kauhean kuuma ollut. Enemmänkin tuo otsikko viittaa kirjarintamalla tapahtuneeseen "kuumentumiseen". Kuukausi nimittäin oli aktiivisin pitkiin aikoihin, monessakin mielessä.

Ensinnäkin, erilaisia tapahtumia ja teemajuttuja oli melkein stressiin saakka! Oli lukumaraton, jonka tänä vuonna emännöin. (Kiitos vielä kerran osallistujille, oli ihan mahtavaa! - koosteeseen pääsee tästä) Osallistujamäärä ylitti odotukset, huimia määriä luettiin, ja se kirjalista! Mutta kurkatkaa itse.

Sitten oli naistenviikko ja kuun lopussa vielä kirjabloggaajien klassikkohaaste, johon myönnän osallistuneeni hieman heppoisesti. Ehdin nopeasti lukemaan Maria Jotunin näytelmän Miehen kylkiluu (josta muuten  pidin aika lailla).

Meille rantautui myös PokémonGo... ensin yhteen puhelimeen, sitten toiseen ja nyt se löytyy jo neljästä... eikä meillä enempää puhelimenhaltijoita sitten huushollissa vielä olekaan.

Kaiken lomassa testilin myös uusia kuulokkeita, jotka ovat edelleen käytössä. Kokeilin jopa jotain aivan uutta, eli kuuntelin äänikirjaa samalla kun olin salilla stepperillä. Toimii.

Iso pino kirjoja

Kesäloma ja kaikki aktiviteetit tietysti avittivat siihen, että kirjoja tuli määrällisesti luettua loppuun tämän vuoden ennätysmäärä eli peräti 14. Itse asiassa pitää mennä vuoteen 2014 saakka, jos aion löytää yhtä runsaan kirjakuukauden. Nautin siis lukemisesta täysin rinnoin.

Kirjoista 2 on äänikirjoja, 4 painettuja ja peräti 8 e-kirjoja. Joukossa on siis yksi näytelmä. Fantasia/SciFi on lomalla vahvasti edustettuna, mikä ei liene yllätys. Jollain lailla genreen luokiteltavia on peräti 5. Nuorten kohderyhmään asettuu kaksi eli Jacob Greyn Varismiekka ja Taina Haahtin Täyttä pimeyttä Xhafoniin. Pidin molemmista ja kumpikin on vielä bloggaamatta. Kunhan ehdin...

Englanninkielistä viihdefantasiaa tuli heinäkuussa luettua nautinnolla. Queen of Shadows ja Clean Sweep edustavat kahta täysin erityyppistä, mutta kuitenkin niin samanlaista tyyliä. Molemmista nautin suunnattomasti. Clean Sweep sekoittaa hauskasti perinteisen fantasian hahmoja ja SciFin elementtejä, mikä teki siitä raikkaasti erilaisen luettavan. Aika puhdasta avaruustarinaa sitten edustaa Shimo Suntilan Tähtiviima. Se on täynnä lyhyitä tarinoita siitä, mitä avaruusmatkoilla ja planeetoilla voisikaan tapahtua.

Lyhyitä tarinoita sisälsi myös naistenviikon ensimmäisen artikkelin kirja eli Anna-Leena Härkösen Laskeva neitsyt ja muita kirjoituksia. Toisessa mentiin sitten vahvojen naisten matkassa, kuten esim. Paula Havasteen Kerten, jonka tarinan toisen osan, Maan vihat tulin lukeneeksi. Sitten oli ihan pakko lukaista myös se kolmas osa, kun se kirjaston hyllyllä huhuili. Päätöspostaus olikin sitten jotain ihan muuta, eli kuukauden teatteria...

Mitäs listalta vielä puuttuukaan? No, ainakin toinen äänikirja eli Drew Barrymoren itsensä kirjoittama ja lukema omaelämäkerrallinen kokoelma lyhyitä kohtauksia eli Wildflower. Se oli varsin mielenkiintoinen. Niin, ja sitten tietysti Pascal Mercierin Yöjuna Lissaboniin. Sekin on edelleen bloggaamatta, vaikka varmasti onkin tekstin arvoinen. No, ehkä tätä sumaa on paras purkaa vähitellen.

Sitten ovat jäljellä vielä kuukauden dekkarit ja yksi dekkarihko kirja. Vera Valan Milanon nukkemestari oli lukumaratonin ja koko lukukuukauden yksi nautinnollisimpia kirjoja. Ihan mahtava. Vala näköjään vaan kiristää tahtia sarjan edetessä. Toisesta dekkarista olin vähemmän innostunut. Kåre Halldenin Cavakuningas ei oikein vakuuttanut.

Sofi Oksasen Norma paikkasi aukon sivistyksessäni (eli oli ensimmäinen Oksaseni). Dekkarihko satu sopi lomalukemiseksi lukumaratonille varsin hyvin ja pidin siitä, vaikken valtavasti vaikuttunutkaan. Ehkä sitä voisi kokeilla muutakin Oksasta.

Mitäs sitten? 

No, sitten on elokuu. Luettavien kirjojen pino hipoo kohta kattoa, Kobon uusista e-kirjoista puhumattakaan. Asiaa ei oikeastaan auta yhtään se, että tajusin lähikirjastomme olevan itsepalvelumoodissa auki joka ilta kymmeneen. Sisään pääsee kirjastokortilla, vaikkei henkilökuntaa olisikaan paikalla. Ihan mahtavaa! Vaikkei tuo kyllä yhtään auta tähän lukusumaan.

Lisäksi olen ilmoittautunut kuntoklubille, edessä on viimeiset kaksi viikkoa nykyisessä työpaikassa, lyhyt loma osa II ja 1.9. uusiin haasteisiin. Ihan mahtava syksy tiedossa siis.

Nyt nautitaan vielä loppukesän auringosta ja herkuista, kuten vaikka  tästä mascarpone-marjakakusta, joka lienee aika tehokas vastaisku aloitetuille kuntosalikäynneille, vaan mitäs siitä. Pitäähän sitä elämän maistua makealta joka kantilta.