Tunteet piirroksina ja yritysmaailmassa

Camilla Tuominen : Tunnekuvakirja -Tunnesekamelskasta tunteiden ymmärtämiseen
Luettavaksi ja blogattavaksi kustantajalta 

Ihan ensimmäiseksi pitää selvittää se, että tunnen Camillan konsulttiajoilta, jolloin teimme jonkin aikaa yhdessä töitä. Kirjan kuitenkin pyysin kustantajalta luettavakseni, koska ajatus tunteista kuvina on mielenkiintoinen ja olen Camillan piirroksia somessa tullut seuranneksi. Että siltä pohjalta tämä kirjoitus ja ihan rehellisesti.

Camillan kuvissa toteutuu sanonta niiden voimasta verrattuna sanoihin. Yksinkertaiset hahmot piiloutuvat, riemuitsevat tai jopa lojuvat maassa verissään. Jokainen kuva kilistää katsojan päässä jotain kelloja, kuvaavathan ne tunteita, joita kaikki ovat varmasti jossain elämänsä vaiheessa kokeneet.

Kirjan tarina on Camin tarina. Menestyvästä, mutta ahdistuneesta liikkeenjohdon konsultista kasvoi itsenäinen ja vahva startup yrittäjä, jonka elämäntehtävä on kasvattaa tunteiden ymmärrystä ja hyväksyntää myös yrityksissä. On huikeaa, miten selvästi hän on löytänyt oman paikkansa. Samaa toivoisi kaikille. Toki olemme erilaisia ja siis myös jokaisen oma paikka on vähän erilainen kuin toisten.

Allekirjoitan tunteiden tärkeyden kaikilla elämänalueilla. On ihan selvää, että itsensä ja tunteensa kieltävä ihminen voi pahoin. Olemme kuitenkin erilaisia ja myös tapamme esittää ja kohdata tunteet vaihtelevat. Hieman minua jäikin häiritsemään tunne siitä, että kirja keskittyy MINUUN ja MINUN TUNTEISIINI. Toinen esiintyi enemmän uhkana tai rajoitteena kuin voimaa valavana stimulaattorina. Uskon vahvasti, että tunteissa vuorovaikutus kohtaamiemme ihmisten kanssa on niiden synnyn ytimessä. Me vaikutamme muiden tunteisiin ja muut vaikuttavat meihin. Koska olemme erilaisia, voi innosta pirskahteleva ja innostunut kehittäjä jopa aiheuttaa pelon tunteita muissa. Kaikki ehkä haluavat kehittää asioita eteenpän, mutta omalla tavallaan. Ja se myös sallittakoon. Tässä kohtaa kuvaan astuu sitten se kyky myös kertoa tuntemuksistaan, kommunikoida, ymmärtää ja siinä yritysmaailmassa on hurjasti opittavaa.

Kirjan lukeneille tiedoksi, että ei - en muista Camin kirjassa mainitsemaa konsulttikeskustelua, vaikka toki on ihan mahdollista, että juuri minä jouduin palautteen välittämään. En myöskään ole yhtään hämmästynyt sen luonteesta. Tunteet eivät tosiaankaan ole ihan ensimmäisenä bisneskonsulttien asialistalla, vaikka syytä varmaan olisi - varsinkin muutosprojekteissa työskentelevillä. Tunteet nimittäin ovat muutoksessa aina pinnalla. Vuosien varrella olen oppinut kai vähän niitä myös stimuloimaankin, jotta asioissa päästään eteenpäin. Ehkä se sitten on sitä manipulointia. (Puolustelenko? Kokisinko tässä kuitenkin vähän syyllisyyttä tai pientä loukkaantuneisuutta siitä mahdollisuudesta, että tarinan "ilkimys" olisinkin ollut minä?)

Yksi asia kirjasta jäi erityisesti mieleeni, sillä se on niin hurjan totta. Jos jokin asia oikein nolottaa, niin ole sen suhteen avoin. Kas kummaa, ei se niin paha juttu ollutkaan, eikä lopulta varsinkaan muiden mielestä. Myös oman tietämättömyyden myöntäminen johtaa usein tärkeisiin oivalluksiin. Tällaisia "näinhän se on" -elämyksiä aiheuttavia asioita on kirjassa muitakin, mutta tämä nyt oli minulle se tutuin juttu. Lienee jokaisen omista kokemuksista kiinni, mikä keneenkin eniten kolahtaa.

Kaikkiaan Tunnekuvakirja on sisällöltään mielenkiintoinen - tämä asia koskettaa meistä jokaista. Se on myös visuaalisesti herättelevä, värikäs ja loppujen lopuksi aika helppo lukea. Varsin sopiva lisäys siis kesäkirjalistaan kaiken sen viihteen vastapainoksi. Suosittelen.