Sivut

2.3.2016

Ihmisen osa


Kari Hotakainen: Ihmisen osa
äänikirjan lukijana Ritva Valkama
oma ostos Elisa Kirjasta 

Ei ole ihmisen osa Kari Hotakaisen mukaan kovinkaan häävi. Sitä raapii elantonsa nappikauppiaana ja kuvittelee saaneensa lapset kunnialla aikuisiksi. Sitten huomaa miehen muuttuneen mykäksi ja lastenkin elämän kiemuroivan haasteesta toiseen.Yksi ei oikein pysykään oravanpyörässä kiinni, toisen rakastetun aurinko laskee. Sitten tapahtuu se kamala asia... Siinä vaiheessa tapaa Salme Malmikunnas kirjailijan ja myy tälle elämänsä.

Tarina kehkeytyy auki pikku hiljaa. On erilaisia ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Kaikki koittavat pärjätä, mutta aina joskus se ei onnistu vaikka kaikkensa tekisi. Hotakainen kuvaa syrjäytymista ja pienen ihmisen haasteita lempeästi, pilkkaamatta ja ymmärryksellä. Eniten pidin Salmesta. Hän on realisti ja ronskisti elämässä kiinni. Hänen lähettämänsä postikortit ovat täynnä maanläheistä viisautta, joka auttaisi, jos vaan lukisivat ja jos vaan seuraisivat neuvoja. Yksikään hahmoista ei ole täydellinen, kukaan ei ole teoistaan huolimatta paha, kaikki ovat inhimillisiä. Kirjassa näkyy koko suomalainen yhteiskunta, eikä kuva välttämättä imartele, Silti sävy ei ole tuomitseva, ennemminkin se kuvaa ihmisen osaa tehdä parhaansa, omalla tavallaan.

Ritva Valkama on huikea lukija, ilmetty Salme. Hänen äänensä kantaa tarinan alusta loppuun ja kirja oli todella nautinnollinen nimenomaan äänikirjana. Uskon sen olevan hyvä ihan luettunakin, mutta äänikirjassa lyhyet kohtaukset pääsivät oikeuksiinsa. Työmatkat olivat taas pitkästä aikaa mukavia, kun antoi tarinan soljua, välillä naurattaen ja sitten taas liikuttaen.

En ole tänä vuonna ehtinyt lukea vielä hurjan montaa kirjaa, mutta tiedän jo nyt tämän varmasti jäävän yhdeksi parhaimmista tai ainakin parhaiten mieleen jäävistä. Vaikka tarina lopussa vähän kurkottaa uskottavan tuolle puolen, jäävät hahmot ajatuksiin elämään pitkäksi aikaa Ritva Valkaman julistettua kirjan loppuneeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti