Kerran lähdin lenkille esikoisen kanssa. Poika juoksi edessä takaperin ja kyseli, josko äiti varmasti jaksaa... että niinkin rohkaisevat kokemukset.
On kuitenkin mielenkiintoista lukea taitavan kirjoittajan mietteitä juoksemisesta, kilpailemisesta ja kilpailuihin valmistautumisesta. Siitä, mitä tapahtuu kilpailun mennessä penkin alle tai kun se onnistuu ehkä liiankin monta kertaa. Murakami harrastaa nykyään juoksemisen lisäksi myös triathlonia. (Pudistaa päätään ihmisen oikuille...)
Haruki Murakami: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta
Oma ostos Elisa Kirjasta
Haruki Murakami on juossut vuosikymmeniä. Hän aloitti juoksemisen vähän samaan tapaan kuin kirjoittamisen. Eräänä päivänä hän vain päätti lähtevänsä lenkille. Omimmillaan hän on juostessaan säännöllisesti, joka päivä ja paljon. Melkoisia määriä kai pitääkin juosta, jotta pystyy pitämään vähintään yhden maratonin osallistumisvauhtia päällä vuosikausia.
Voisi olla todella tylsää lukea jonkun ajatuksia omasta lenkkeilystään, mutta Murakami onnistuu yhdistämään lenkkipohdinnan kilpailuihin valmistautumiseen ja selviytymiseen välillä odotuksia huonommista tuloksista. Juoksemisen ohella mietitään ikääntymisen vaikutuksia kykyihin ja ihmisen sopeutumista muutoksiin.
Kun osaa kirjoittaa, osaa näköjään kirjoittaa mistä vaan. Lukua maratonille valmistautumisesta lukee kuin mitäkin jännitysromaania. Kirja on täynnä tuokiokuvia, joiden tunnelma kelin kuumuutta tai nautinnollista tuulenvirettä myöten välittyy lukijalle elävästi. Lenkkikilometrien lomaan mahtuu pohdintaa elämästä, muutoksesta sekä työstä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirja ei ole varsinaisesti elämäkerta (Murakamin elämään kai mahtuu paljon muutakin kuin juokseminen), mutta jotain olennaista kirjailija onnistuu itsestään välittämään ja toki kirjassa kerrotaan myös ihmisestä eikä vain hänen askeleistaan asfaltilla,
Pieni suuri kirja pitää otteessaan ja sitä lukee mielellään. Lisäksi se sai minutkin taas harkitsemaan lenkille lähtöä. Onneksi nyt tulivat nämä pakkaset ja lumipyry, niin ei tarvitse ihan heti ryhtyä sanoista tekoihin. Katsotaan uudelleen sitten keväällä...
Mitä, onko juokseminen trendikästä? Sittenhän minäkin olen edes jossain trendikäs :D Tämä kirja kiinnostaa minuakin, vaikka mitkään kilpailut eivät kiinnosta enkä edes kaipaa motivaatiota. Mutta monet ovat sanoneet, että kirja on paljon muutakin kuin "juoksukirja".
VastaaPoistaEn ole lukenut Haruki Murakamilta toistaiseksi mitään, mutta tämän voisin lukea. Niitä muita voi sitten miettiä sen jälkeen. :-)
Hih, juokseminen on tosi trendikästä... tai näin ainakin olen ollut ymmärtävinäni. Minä en koskaan ole trendikäs, joten en nyt sitten ole ruvennut juoksemaankaan.
PoistaKirja tosin on paljon muutakin kuin vain juoksemista, vaikka se teemana onkin...
Tämä on ihana kirja. :) Oli kiinkostavaa päästä jotenkin lähelle kirjailijaa, josta on hänen romaaniensa myötä syntynyt toki jonkinlainen mutta etäinen vaikutelma.
VastaaPoistaNiin on :-) Jännästi tulee kirjailija henkilönä esille, vaikka puhutaan juoksemisesta. Ehkä se johtuu siitä, että juokseminen on jotenkin niin suuri osa hänen olemistaan? Tai sitten hän vain osaa kirjoittaa.
PoistaHa ha, minä juoksen ja olen niin onnellinen, että useamman vuoden jälkeen löysin juoksun taas. Mutta murakamilaisittain en juoksua harrasta, en siinä määrin enkä sillä intensiteetillä. Mutta hieno ja mukaansa tempaava kirja tämä, Murakami voisi kirjoittaa varmaan melkein mistä tahansa ja saada lukijansa koukkuun.
VastaaPoistaJuoksevat ihmiset tuntuvat aina olevan siitä ihan onnessaan. EHkä minunkin pitäisi kokeilla... Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Murakami voisi varmaan kirjoittaa vaikka pelkästään lenkkareistaan ja sitä jaksaisi silti lukea.
PoistaAi, että tämä kirja on ihana <3. Tykkään kympillä ja muistikirja on edelleen täynnä kirjasta poimittuja Murakamin sitatteeja juoksemisesta. Minuun kirja kolahti, koska omassa juoksemisessani on paljon samaa kuin hänen. Paitsi, että en edes haaveile maratonin juoksemisesta.
VastaaPoistaOivallisesti kiteytit: miten joku voikaan kirjoittaa niin mielenkiintoisesti ja mukaansatempaavasti niinkin arkisesta ja - no, suuressa mittakaavassa aika vähäpätöisestä asiasta kuin juoksemisesta. Ehdottomasti suosittelen myös - ainakin kaikille meille trendihipstereille ;).
Murakami on taitava :-) Eikä juokseminen ole varsinaisesti vähäpätöistä, pitäähän se kunnossa ja mitä ilmeisimmin antaa hyvän mielen. Kirja kannattaa lukea, vaikkei juoksisikaan...
PoistaEn tullut ollenkaan ajatelleeksi että tämä on suomennettu, joten luin kirjan englanniksi. No, täytynee palata uudestaan omalla äidinkielellä! Kiinnostava kirja joka tapauksessa, juoksemisen ja maratoniin valmistumisen lisäksi minua kiehtoivat ne pienet huomiot säästä ja arkisista asioista.
VastaaPoistaKiinnostava tosiaan. Juurikin nuo yksityöskohdat juoksemisen ympärillä tekivät juoksukuvauksesta tarinan, jota luki mielellään.
Poista