Pimeän marraskuun kirjasaldo + muistattehan kyselyn!

Marraskuussa meillä kävi myyräkin kylässä 

Marraskuussa oli pimeää. Hämärästi muistelen kelien olleen alkukuusta kuitenkin ihan hyvät, mutta kuten aina, se viimeinen vaikutelma jää elämään. Siis satoi, ja oli kylmää, ja sanoinko jo, että oli pimeää? Ihanteellinen lukukuukausi siis.

Se myös näkyi.  Niin kuin lokakuussa, tuli saldoksi marraskuussakin kymmenen kirjaa. Joukkoon mahtuu peräti 3 äänikirjaa, jotka kaikki ovat sieltä pidemmästä päästä. Matkustin taas lohikäärmeellä, ensin Afrikassa ja viimeiseksi sitten ihan vain Britannian alueella, kun Napoleonin kanssa päästiin viimeinkin tositoimiin. Tähän osaan päättyy Naomi Novikin Temeraire-sarja Overdrivessa. Ehkä siihen joskus saadaan jatkoakin. Silloin pääsisi lohikäärmeen selässä Australian suuntaan. Sinne sankaripari nimittäin matkustaa seuraavaksi.

Toinen äänikirja taas on Millenium trilogian neljäs osa. Ihan ok oleva Se mikä ei tapa.

Novellejakin mahtui kuukauden lukulistalle peräti kahden kirjan verran. Erkka Mykkäsen vienosti vinksahtanut Kolme maailmanloppua kiehtoi tarinoiden loppumisen jälkeenkin ja rokkikauhua edusti Osuuskumman julkaisema Rocknomicon, joka ehdottomasti ansaitsee vielä ihan oman postauksen, kunhan tästä taas kerkiän. Osuuskumman valikoimaa edusti myös nautinnollinen Vaskinainen, jonka kalevalaisesta, antiikin mytologiaan sekoittuvasta maailmasta ja tarinasta pidin hurjasti. Kirjasta jäi hyvä mieli, vaikka aihetta voisi pitää vähän makaaberinakin.

Fantasiaa edusti myös The Book of Life, joka päätti noidan ja vampyyrin rakkaustarinatrilogian, kun taas Karoliina Timosen Kesäinen illuusioni edustaa enemmänkin maagiseen keikahtavaa unenomaista realismia. Molemmat ovat hyviä kirjoja, mutta Timosen kirja jäi tunnelmaltaan mieleen elämään ja toi ihanasti kesän keskellä pimeää ja kylmää marraskuuta.

Dekkarigenreä edusti marraskuussa vain kaksi kirjaa, vaikka ne kai tyylilajiltaan olisivat synkkään kuukauteen oikein sopivia. Jo mainittu Millenium nelonen on niistä yksi ja toinen taas hyvin nykymaailmaan ja tämänkin bloggaajaan harrastuksiin liittyvä Takaikkuna. (Enkä minä ole hakkeri, kunhan vain tulee täällä netissä luuhattua vähän luvattomankin paljon)

Viimeisenä, muttei suinkaan vähimmäisenä mainittakoon Katja Ketun Yöperhonen. Tämä kirja pääsi yllättämään. En nimittäin odottanut pitäväni siitä, mutta huomasinkin pitäväni sitä monessa suhteessa humoristisena ja viihdyttävänä aika karmaisevasta aiheestaan huolimatta.

Unta palloon ja KYSELY!!!

Marraskuussa kävin myös kuuntelemassa Unikulmassa esitelmän unen tärkeydestä. Illan annista voi lukea ja samalla vastata kyselyyn lempilukupaikasta TÄÄLLÄ. 

Kysely löytyy myös sivupalkista. Siinä ei ole kuin yksi kysymys joten VASTAATTEHAN!

Teatterissakin kävin, mutta niistä kerroista lisää pian teatterihaasteeni vuosikatsauksessa. 

p.s. kuvan myyrä liittyy päiväkodissa etenevään ihan mahtavaan projektiin. Myyrä tulee vuorotellen lasten luokse kylään mukanaan päiväkirja. Päiväkirjaan kirjataan myyrän seikkailuista kunkin lapsen kanssa ja tarinointi luetaan sitten aina seuraavana päivänä yhdessä. Ihan mahtavaa kirjoittamisen, lukemisen, mielikuvituksen käyttämisen ja yhteisen projektin toteuttamisen harjoittelua!