Lokakuu oli tetterilla höystetty lukukuu

Lukukuu ja ihan kirjaimellisesti.

Ensinnäkin - oli Helsingin Kirjamessut. Messubloggari juoksi paikan päällä kolmena päivänä ja hauskaa oli. Toipuminen on vieläkin hieman kesken.

Lukukuuksi lokakuu osoittautui myös luettujen kirjojen määränkin perusteella. Pari viimeistä kuukautta olen tuskitellut hidasta lukutahtia, vähäistä lukuaikaa ja niiden seurauksena luettujen pientä lukumäärää , mutta nyt lävähti kerralla tuplaksi. Sain listalleni peräti 10 luettua kirjaa lokakuulle. Joukossa on 4 äänikirjaa, 2 sähköistä kirjaa ja peräti 4 painettua teosta.

Äänikirjoissa nautin ensin jännällä rakenteella tehtyä Cloud Atlas-kirjaa. Olisi tehnyt mieli katsoa kirjan perusteella tehty leffakin, mutta en ainakaan toistaiseksi ole osunut sitä löytämään mistään. Loput äänikirjat ovat kaikki Temeraire-lohikäärme sarjaa. Neljäs osa on vielä kesken, joten sarjasta lisää joskus myöhemmin.

Kirjamessuilla tiesin pääseväni kuuntelemaan sekä Pasi Pekkosta että Tua Harnoa. Piti siis lukea kummankin esikoiset ennen messuja. Molemmat ovat ihan hyviä, mutta henkilökohtaisesti tykkäsin Tua Harnon Ne jotka jäävät - kirjasta enemmän kuin Pekkosen Unelmansieppaajasta.

Kirjamessujen jälkeen luettavien pino kasvoi entisestään (kuvassa painetut, e-kirjat piilossa Kobossa). Kaisa Haatasen Meikkipussin pohjalla oli kevyt ja nopealukuinen, mutta painavasti salaviisas kirja. Sen ehdin loppuun jo ennen kuukauden viimeistä päivää. Nopealukuinen oli myös jo pidempään lukulistalla kummitellut Rob McCool, jonka fantasia- eikun scifimaailma tempasi mukaansa alun pienen takeltelun jälkeen oikein tehokkaasti täti-ihmisenkin.

E-kirjoista ensimmäinen oli romanttista viihdettä, johon en oikein tykästynyt. Toinen taas näytelmä eli Aleksis Kiven Nummisuutarit. Sen lukemiseen minulla olikin vissi syy eli lue myös seuraava kappale.

Kuukauden teatteri(t) ja museo 

Kuukauden teatterihaasteeni etenee paremmin kuin hyvin. Lokakuussa kävin teatterissa peräti kaksi kertaa. Nummisuutarit Kansallisteatterissa oli mahtava kokemus, jolle oman vivahteensa antoi seura. Kävin nimittäin katsomassa näytöksen kera 13v-syntymäpäväänsä juuri viettävän esikoisen.  Murhaava illallinen puolestaan oli jännittävä sekoitus herkullista ateriaa ja dekkariteatteria.

Ihanaa - olen ihan täpinöissäni uusista teatterielämyksistä ja itse asiassa marraskuulle on jo nyt varattuna parikin teatteri-iltaa, näin ensi alkuun. Niistä sitten lisää taas myöhemmin.

Lokakuussa sivistyttiin muutenkin - Gladiaattoreista opittiin KAMUn näyttelyssä koko porukka ja samalla päästiin seuraamaan hurjia gladiaattoriotteluita. Aktiivinen kuukausi siis kaikin puolin.

Tänään alkaa marraskuu. Sää näyttää näin aamulla vuodenaikaan sopivan harmaalta, mutta eiköhän se tästä kirkastu. Sopiva lukusää, kunhan tästä kotiudutaan mummilareissulta.