Sivut

29.12.2014

Joulun pelikatsaus

Haa, arvaanpa teidän kaikkien nyt odottavan ytyä bittitulitusta, ruuduntuijotusta ja kapulanäppäilyä, mutta ei..  tai siis, on sitäkin tässä joululomalla nähty, mutta joulupukin säkistä ei löytynyt mitään bittimaailmaan viittaavaa.  Pelejä kylläkin, niin kuin joka joulu.

Isommat pojat saivat, mitä toivoivat ja vähän ylikin. Joulupukin kirjeissä (äidille huolella kaiken varalta ennen lähetystä esitellyissä) oli lyhyt lista toiveista. Yli 90% liittyi kummallakin jollain tavalla Magic the Gathering peliin... se on näköjään kestosuosikki, josta olen tainnut täällä puhua jo ennenkin. Kaikki pelaaminen joululomalle ei kuitenkaan liittynyt MtG:hen, vaan perinteisesti paketeista löytyi myös lautapelejä.



Muuttuva Labyrintti -peliin olemme alunperin tutustuneet lautalla Helsingistä Travemündeen. Se viihdytti isompia poikia sen verran tehokkaasti, että tänä vuonna peli päätyi myös kotikäyttöön. Pelissä etsitään aarteita, joiden luokse pitää luoda tie siirtelemällä polkuja pala kerrallaan. Jännitystä saadaan aikaan sillä, että muutkin pelaajat siirtelevat reittejä omien tavoitteidensa mukaisesti. Juuri, kun kuvittelee seuraavalla siirrollaa nappaavansa kruunun omakseen, siirtääkin kaveri laatan jalkojen alta laudan toiselle puolelle. Eikä siinä sitten muu auta, kuin miettiä strategiat uusiksi.

Pelejä saa mukavasti pidemmiksi ja lyhyemmiksi jakamalla enemmän tai vähemmän aarteita etsittäväksi. Hauskaa ajanvietettä pimeisiin iltoihin.



Kuopuksellekin piti löytää myös oma pelivaihtoehtonsa. Yllättävän vähän on pelejä, joihin kolmevuotiaskin voi osallistua täydellä panoksella. Kylmä hiki nousi otsalle jouluaattona, miettiessäni tilannetta,jossa en peliä olisi löytänyt. Poika nimittäin kysyi jokaisen paketin kohdalla: "Onko tässä peli?" No, suurimmasta paketista sellainen löytyi ja nyt joulun suosikkalahjakysymykseen on vastauksena kerta toisensa jälkeen: "Sammakot!"

Sammakko-pelissä ei ole mitään sen kummempia sääntöjä. Kunhan vain läiskitään sammakot ahmimaan mahdollisimman paljon värikuulia mahdollisimman nopeasti. Toto voittaa aina. Riippumatta siitä, paljonko hänelle on sammakonruokaa päätynyt. Sääntöjen mukaan voittaja on eniten kuulia ahminut sammakko, mutta ehkä me keskustelemme sääntöjen seuraamisen merkityksestä sitten joskus myöhemmin. Tuota voitonriemua on vähän liian hauska seurata ;-)

2 kommenttia:

  1. Oi pelit, sekä labyrintti että tuo kuulapeli ovat tuttuja omasta lapsuudestani. Meille vaan tuli siskojen kanssa rajoitus virtahepopelin (meidän versiossa sammakot olivat hippoja) pelaamiseen, kun meteli oli niin hirmuinen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin muistaisin hämärästi jonkun virtahepopelin. En varmaan itse ole pelannut, mutta jotain mainoksia varmaan nähnyt. Meteli onkin varmaan ollut aikamoinen. Jo itse pelistä tulee kamala räminä.

      Poista