Yliluonnollisia rikoksia

Useammassakin tarinassa vesi ja vedenkansa ovat tärkeässä osassa

Jyrki Pitkä ja Tuomas Saloranta (toim.) Murhamystiikkaa, okkulttisia etsivätarinoita
Luettavaksi ja blogattavaksi kustantajalta 

Kotimaisen kumman sarja jatkuu. Tällä kertaa luin etsivätarinoita, joissa jokaisessa vaikuttavat normaalielämän ulkopuoliset voimat. On kostavia kummituksia, parapoliisia ja maailmanloppua haluavia jumalattaria. Yliluonnolliset tekijät sotkeutuvat sitten dekkareista tuttuihin raakkietsiviin, innokkaisiin harrastelijasalapoliiseihin ja muuten vain omituisiin juttuihin sekaantuviin ihmisiin.

Tykkäsin taas. Eniten minua ehkä miellytti Lapin perukoille jonnekin historiaan sijoittuva Mixu Laurosen Seidan lapset, jossa vaelteleva shamaani joutuu sattumalta (tai kohtalon ohjaamana) selvittelemään haltian murhaa. Anu Korpisen Rieseholtin valot oli oikeasti pelottava, varsinkin äitinä sitä kauhistui tarinaa ja samalla sydäntä särki.

Erityismaininnan ansaitsee William Hope Hodgsonin Viheltävä huone (käännös : Janne Nahkuri). Irlantilaiseen kartanoon sijoittuva kummittelutapauksen selvittely ei jää yhtään jälkeen myöhemmän aikakauden tarinoista. Jo 1800-luvun lopussa olivat kaikki mysteeriselvittelyn elementit paikoillaan, vaikka senhän me tosin tiesimmekin jo Sherlock Holmesista, jonka aikalainen tarina on.

Kaikkiaan tarinat olivat mukavaa luettavaa ja toivat tietoisuuteeni muutaman kirjoittajan, joilta voisi lukea jotain muutakin. Aiheeltaan tämä ehkä oli vähän vähemmän riemastuttava kuin esim. Hopea-arkun metsästäjät, tai yhtä vaikuttava kuin Stepanin koodeksi, mutta tämä mielipide kertonee enemmän lukijan mieltymyksistä kuin kirjoittajien taidoista (osaksihan näissä on samojakin kirjoittajia). Etsivätarinoiksi nämä olivat aika tyylipuhtaita.

Nyt olen viime aikoina lukenut/kuunnellut vähän liikaa novelleja. Alkavat tarinat ja kokoelmat kohta mennä sekaisin, joten täytynee välillä keskittyä vähän johonkin pidempään lukuprojektiin ja antaa aivojen levätä. Lukulistalla siis Sinuhe kuunneltavana ja Waltarin elämäkerta luettavana...  Välipaloista pitävät huolen ihanat keittokirjat, joita posti toi perjantaina peräti kaksi!


Tarinat ja kirjoittajat :

Murhaajan kasvot - Katri Alatalo
Äijön pojat - Jussi Kajatala (jonka tarinakokoelma Leonardon rasia on edelleen yksi suosikeistani)
Aavetukikeskus - Suvi Kauppila
Kalpean noidan naamio - Shimo Suntila (HUOM!!! VIELÄ HETKEN AIKAA SAA LADATA ELISA KIRJALTA SHIMON RAAPALEKOKOELMAN ITSELLEEN ILMAISEKSI - TSEKKAA KOODI SIVUPALKISTA!)  
Älä astu harjaan metsämies - Tarja Sipiläinen
Epäpyhä kolminaisuus - Jani Kangas 
Anna meille enkeleitä - Tiina Laine
Tulikipunan synty - Juha Jyrkäs
Rieseholtin valot - Anu Korpinen
Seidan lapset - Mixu Lauronen
Ilmari Rautapää, Parapoliisin vasikka - Juhana Lumme (Rautapään seikkailuja on tullut kuunneltua aiemminkin, tosin eri kirjoittajalta)
Viheltävä huone - William Hope Hodgson (suom. Janne Nahkuri)

Luettavaksi ja blogattavaksi kustantajalta (Tajunta Media)