Sivut

6.1.2014

Lasten kanssa elokuvissa - Frozen


Olemme yrittäneet jo pari vuotta vähentää tavaralahjojen antamista, myös lapsille. Totta kai kovia paketteja täytyy jonkin verran olla, mutta ihan yhtä innostuneita ovat pojat olleet myös elokuvalipuista. Varsinkin, kun olemme tehneet niistä "kaverilippupaketteja" eli kumpikin isommista pojista saa ottaa mukaansa yhden kaverin, jolle tarjoamme elokuvan ja herkut.
 Tuntuu siltä, että juuri tuo kaveriosuus on lapsista tämän lahjan juju. Kumpikaan ei edes harkinnut sitä vaihtoehtoa, että olisi itse käynyt katsomassa kaksi filmiä. Heistä on ihanaa voida tarjota elämys ystävälle ja minusta on hauska kuunnella, miten ylpeinä he siitä ilmoittavat. Ehkä he samalla oppivat jotain jakamisen tuomasta ilosta.

Tällä kertaa katsottavaksi valikoitui Disneyn jouluksi lanseeraama Frozen. Siinä prinsessalla on talven tuottamisen taika. Eräänä päivänä hän vahingossa satuttaa pikkusiskoaan ja sen jälkeen taidot piilotetaan ja kuninkaalliset eristäytyvät linnaansa. Tyttöjen kasvettua linnan ovet on kuitenkin pakko avata, vaikka vain yhdeksi päiväksi. Porttien avaaminen tuo linnaan niin pahantahtoisia ja omaa hyötyään etsiviä ihmisiä, mutta mahdollistaa myös rakkauden löytymisen. Tosin se ei ehkä lopulta sitten olekaan ihan niin helppoa kuin ensisilmäyksellä luulisi.

Tarina on taattua Disney-laatua, muttei varsinaisesti mitään suurta klassikkoainesta. Lapset pitivät, vaikka pojat ehkä eivät tarinan rakkaustarinasta niin kiinnostuneita olleetkaan. Onneksi matkassa oli mukana hauskoja seuralaisia - kuten nuo trailerin lumiukko ja poro - eivätkä henkilöhahmot noin muutenkaan ota itseään liian vakavasti. Kikatuksia kuului salista tasaiseen tahtiin ja kyllä aikuistakin monet kohdat naurattivat.

Viihdyttävä elokuva siis on kyseessä - varsin sopiva piristämään tätä synkkää sydäntalvea ja tuomaan helpotusta lumen kaipuuseen. Sitä nimittäin valkokankaalla riittää. Myös tarina on herttainen ja vähän opettavainenkin - sitä voisi käyttää opetusesimerkkinä teinitytöille, jotka turhankin halukkaasti uskovat ensimmäiseen kiinnostusta osoittavaan kaksilahkeiseen... sen verran klassinen klisee tarinassa ilmenee.

Parasta taisi meidän poikiemme mielestä kuitenkin olla alussa esitetty Mikki-lyhytelokuva. Siinä perinteisesti piirretyt (siis sellaiset alkuperäisten näköiset) Mikki & ystävät ottavat yhteen ison pahan Musta Pekan kanssa. Mustavalkoista ja värejä oli hyödynnetty hauskasti lisäämään kolmiulotteisuuden vaikutelmaa ja muutenkin 3D  tuli hauskasti "silmille". Siitä kuuluttiin takapenkeillä puhuttavan kotimatkan aikana enemmänkin - ennen kuin palattiin taas koululaisvitsien pariin.

2 kommenttia:

  1. Kävittekö katsomassa elokuvan 3D-versiona? Me katsoimme tyttöjen kanssa "perinteisen" 2D-version ja siinäkin tuo alun Mikki-pätkä tuli hienosti lähelle :) Tytöt tykkäsivät elokuvasta kovasti, samoin minä. Tuo lumiukko oli mainio :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, 3D:nä katsottiin. Oli kyllä huisin hieno :-) Ja lumiukko oli herttainen...

      Poista