Kobo ja e-kirjat ovat jo vallanneet meillä valtaosan kirjaostoista, mutta ruokalehtiä kertyy edelleenkin tasaista tahtia niin hyllyihin kuin olohuoneen lattialla olevaan säkkiin, (jonka reunan yli lehtipino jo kipuaa useamman kymmenen sentin verran). Siispä syyskuun kuukauden kapineena on itseoikeutetusti iPad, tai siis tarkemmin ottaen sen lehtihyllytoiminto.
Meillä isommat pojat ostivat itse säästämillään rahoilla kesän aikana iPad -minit. Onneksi äidillä on lupa aina välillä lainata, joten pääsin testaamaan tuota lehden ostamista ja lukemista ruudulta.
Ensimmäinen huomio on, että jo lukemaan pääseminen oli aika monen vaiheen takana. Ensin piti ladata sovellus, sitten pääsi ostamaan lehteä ja Applen turvaprosessien ollessa aika raskaat, niin verifikaatioita minun oikeudestani ostaa tehtiin useampaankin kertaan profiilien osalta. Toisaalta sen ymmärtää, kun olin ostamassa koneelta, jolla ei minun profiiliani ollut aikaisemmin käytetty, mutta kaikkiaan kesti kyllä vähän häiritsevän kauan ennen kuin pääsin lataamaan koko lehteä.
Lehtivalikoimaa oli kiitettävästä. Ihan tuli runsaudenpula. Eikä hintakaan ollut ylenpalttisen kallis. Delicious-lehden uusin numero kustansi 4,49€, kun se kaupasta ostettuna paperiversiona maksaa lähemmäs kymmenen euroa.
Lehden ollessa viimein laitteessa, jäin ihailemaan värien ja valokuvien toiston kirkkautta. Ei jää tämä laite kuvantoistossa ainakaan jälkeen paperilehdestä. Jos Kobossani viehättää juuri värittömyyden (tai siis mustaa valkoisella) antama lukukokemus romaanien osalta, niin iPadissa värit leiskuvat. Ruokakuvien suhteenhan tuo on lukunautinnon edellytys !
Harmillista on se, että iPad mini on vähän liian mini ruokalehden lukemiseen. Kokonaista sivua en ainakaan minä jaksa sellaisenaan tihrustaa. Saahan siinä tietysti zuumailtua, mutta näin tottumattomalle tuli pelko siitä, että sisältöä pääsee meneemään ohi, kun tähtäys ei ole ihan hallussa. Kaipa sitä nopeasti tottuisi, mutta näin nyt ajatukset menivät ainakin parilla ensimmäisellä lukukerralla.
Tarvitseeko äiti nyt sitten oman iPadin ruokalehtien lukemiseen ?
No jaa, ainakin sen pitäisi olla se isompi standardikoko, jos lehtien lukeminen jäisi pääasialliseksi toiminnaksi.
Niin, enkä ole yhtään varma siitä, että iPadista olisi korvaamaan paperisia ruokalehtia siinä kaikkein tärkeimmässä toiminnallisuudessa eli reseptien testaamisessa keittiössä. En minä ainakaan taitaisi uskaltaa viedä kallista ja herkkää konetta kaiken veden, höyryn, jauhojen ja muiden keittiöön olennaisesti kuuluvien, mutta digilaitteille vaarallisten ainesten keskelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti