Kaukamoinen

Petteri Hannila : Kaukamoinen 
Oma ostos Elisa Kirjasta

Tuossa dekkarikuun tohinassa jäi toukokuulta kirjoittamatta kokonaan Kaukamoisesta. Se kuitenkin minusta ansaitsee vahvasti tulla mainituksi ja mainostetuksi. Suomalaista fantasiaa on viime vuosina ilmestynyt mukavasti ja Kaukamoinen on lajityyppinsä mielenkiintoinen edustaja. Kalevalainen parsi ja tunnelma veivät mukanaan ja huolimatta tarinan varsin tummistakin sävyistä viihdyin sen parissa.

Vierra on kainujen heimon tytär, taitava metsästäjä ja soturi, jota elämän käänteet kuljettavat päällikön kodasta orjuuteen, sisarrakkaudesta petokseen. Mytologiset tarinanjuonteet ja vanhojen voimien läsnäolo luovat omat haasteensa Kaukamoisen elämään. 

Juoni on täynnä käänteitä. Siinä on mielestäni sekä kirjan yksi vahvuuksista että heikkouksista. Tarina ei missään vaiheessa ole tylsä, mutta vauhti välillä vähän turruttaa. Suvantovaiheet syventäisivät sekä henkilöhahmojen, ympäristön että taustan ymmärrystä. Nyt nämä jäivät hiukan ohuiksi ja lukijaa välillä melkein väsyttää. Jänniinkin käänteisiin vähän turtuu.

Näin naisena oli mukava lukea heimosta, jossa päällikkönä on nainen. Naiset metsästävät ja taistelevat ja heidän arvonsa määriytyy enemmänkin noiden taitojan myötä kuin keittoreseptien, mikä oli varsin virkistävää. Eivät miehetkään varsinaisesti vätyksiä ole, mutta vähemmän pääsevät pullistelemaan kuin monissa, monissa muissa fantasiatarinoissa.

Petteri Hannila on käsittääkseni itse kustantanut kirjansa. Näkyykö kustantamon tuen puute juuri tuossa pienessä tarinan nykivyydessä ja ohuudessa ? En tiedä, minä en asiaa osaa oikein arvioida, mutta voisin olettaa, että lisäsparraus olisi helpottanut. Kirja on kuitenkin miellyttävällä tavalla erilainen kuin monet muut ja sitä luki mielellään.

Tästä kuulemma alkaa sarja Kaukamoisesta. Odotan jatkoa mielenkiinnolla. Vielä ei kai sellaista ole ilmestynyt ? Ainakaan en näin äkkiseltään löytänyt mistään.