Joopa joo, sinne se Kleopatra meni kirjaston palautusnauhalle enkä ollut kuin vasta jossain sivun 850 paikkeilla. Täytyy myöntää, että huokaisin helpotuksesta. Miten niin mielenkiintoisesta aiheesta on saatukin niin junnaava teos, tai sitten vika oli lukijassa.
No, tuosta tiiliskivestä hyppäsin sitten seuraavaan eli kesken on Elizabeth Gaskellin Wives and Daughters. Olen suurin piirtein puolivälissä enkä ainakaan vielä kyllästynyt. On vaan kyse paksusta kirjasta aikana, jolloin en oikein ehdi lukemaan. No, sitä jatketaan.
Pieneksi hengähdykseksi sitten luin varsinaisen ensimmäisen osan Graveyard Queen -sarjasta eli Amanda Stevensin The Restorer. Esittelyosasta ihan pidin, eikä tämä toinenkaan ollut yhtään hullumpi viihdepläjäykseksi. Itse asiassa oli sen verran jännäkin, että istuin ihan mielelläni olohuoneen sohvalla lukemassa miehen katsoessa Ranskan presidenttiehdokkaiden vaalikeskustelua. Kyseisten herrojen piikittelykisa toisella korvalla kuunneltuna kevensi mukavasti hautausmaapelottelua.
Amelia Gray entisöi hautausmaita ja näkee haamuja. Hänen elämäänsä sääntelevät isän opettamat tärkeät säännöt. "Älä huomioi haamuja. Pysyttele kaukana haamujen riivaamista henkilöistä". Tällä kertaa Amelia kuitenkin joutuu tekemisiin kahden haamun riivaaman poliisin kanssa ja kokee selittämätöntä vetoa kyseiseen mieheen. Samalla alkaa Amelian entisöimältä hautausmaalta löytyä surmattuja naisia.
Yliluonnollisten tapahtumien ja kaikkialla pyörivien parasiittihaamujen sekä hyvinkin lihaa ja verta olevan sarjamurhaajan yhdistelmä on yllättävän toimiva. Viihteestähän tässä on kysymys, mutta Harlekiiniksi tosiaan yllättävän hyvästä sellaisesta. Toimii hyvin välipalana ja seuraava osa on jo ostoslistalla.... Ensin vaan tuo Gaskell ja pari muuta vuoroaan odottavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti