16.3.2017

Säädyllinen ainesosa

Minulla on vieressäni ihan mahtava kolmen suora: Kolme suomalaisen naiskirjailijan teosta mielenkiintoisista naishahmoista historian pyörteissä. Ajassa kuljetaan Ranskan vallankumouksesta (Milja Kaunisto: Corpus) 1900-luvun kirjailijaelämään (Riitta Jalonen: Kirkkaus) ja välissä vakoillaan sodanjälkeisessä Suomessa (Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa). Koska olen lukenut kirjoista vasta viimeksimainitun, on edessä vielä monta nautinnollista lukuhetkeä.



Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa 
Kustantajalta luettavaksi ja blogattavaksi Helsingin Kirjamessuilla 

Saara on naimisissa Juhanin kanssa ja heillä on pieni poika, Elias. Juhanin työuralla on tapahtunut ikäviä asioita ja perheen on pakko muuttaa Helsinkiin. Rahaakaan ei enää oikein ole. Uuden talon yläkerrassa asuu Elisabeth, maailmannainen, jota kaikki väittävät vakoojaksi.

Saara ja Elisabeth ystävystyvät. Vähitellen kummankin naisen taustasta alkaa tulla ilmi haamuja ja tapahtumia, jotka pahimmillaan veisivät vankilaan. Onni on kummallinen olio. Se katoaa juuri kun sen luulee saavuttaneensa jättäen jälkeensä vain savuavat rauniot, joiden päälle sijoitetut rakennelmat ovat jo valmiiksi huteralla pohjalla.

Pidin kovasti kirjan omintakeisesta vakoojatarinasta ja siitä, miten kumpikin naisista osoittautuu vahvemmaksi kuin voisi alussa kuvitella. Naisten välinen rakkaus ja aikakauden asenteet tulevat kirjassa elävinä vastaan. On aivan kuin tunteet ja läheisyys olisivat oma maailmansa ja mahdollisia vain eristetyssä kuplassa, niin kuin tietysti viisikymmentäluvun Suomessa taisivat ollakin. Koko kirjaa leimaa sellainen jännä epätodellisuuden tuntu. Kaikki esittävät jotain muuta kuin ehkä pinnan alla ovat, onnellista pikkuvaimoa, menestykseen oikeutettua miestä, kovapintaista vakoojaa...

Minua kiehtoi myös kirjan ranskalaistyylinen kepeys, joka osaltaan tuli tietysti viitteistä ranskalaisuuteen eli keittiön ja elämäntavan kuvauksena. Sinänsä outoa, sillä ei sota-ajan kohtauksissa ollut varsinaisesti mitään kevyttä. Toisaalta kepeyttä korostivat myös ajasta ja paikasta toiseen hyppelehtivät luvut ja tyylinvaihdokset kirjeisiin. Tyyli pysyi virkeänä ja lukija samoin. Vaihtelevuudesta huolimatta tarina pysyi hyvin kasassa.

Ranska oli vahvasti mukana myös keittiön kautta ja melkeinpä yksi pääteemoista. Jokainen luku on nimetty ruokalajin mukaisesti ja kyseinen ruoka on mukana tarinassa tavalla tai toisella. Itselläni jäivät erityisesti mieleen hummeri mansikoiden kera, jonka perusteella isäntä ilmoitti kirjan lukukelvottomaksi heti otsikon kuultuaan. Toinen kaihertamaan jäänyt resepti ovat viimeisen luvun blinit. Pitänee herättää henkiin Ruokaa romaaneista -sarja ja pistää lähiaikoina blinit tulille. Rakastan ruokaa ja rakastan kirjoja. Tällaiset mielenkiintoisesti ruokaa "sisäänkirjoitettuna" käsittävät romaanit ovat täydellinen paketti.

Kaikkiaan siis erittäinkin luettava kirja, joka taitaa pitää tänä vuonna pintansa suosikkieni joukossa pidempäänkin. Sopii sekä historiallisista romaaneista pitäville, ihmissuhdetarinoista kiinnostuneille että ruokateemoista tykkääville.Varsinaiseksi vakoojajännäriksi tätä ei kai oikein voi tarinasta huolimatta luokitella.

20 kommenttia:

  1. Parkkisen romaani oli ihastuttavaa luettavaa. Nautin siitä niin paljon. Jotenkin kerronnaltaan vaivatonta, miltei kevyttä, mutta kuitenkin laadukasta, teemoiltaankin kiinnostavaa luettavaa. Ja kaikki se ruoka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, tuo keveys oli jännä juttu, kun aiheet olivat kuitenkin suhteellisen vakavia.

      Poista
  2. Tykkäsin Säädyllisestä ainesosasta todella paljon. Ihana kirja, jossa erilainen ja kiehtova tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkäsin. Minusta tuo näennäinen erilaisten teemojen, tilanteiden ja ihmisten yhdistely toimivaksi tarinaksi oli todella hieno.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Tätä olikin ilo lukea ja pysynee lempparinani pitkään :-)

      Poista
  4. Ihana <3 Jos et ole vielä lukenut, niin lue vielä Parkkiselta Sinun jälkeesi, Max!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole lukenut muita, mutta nousivat kummasti lukulistalla ylemmäksi. Tuokin. :-)

      Poista
  5. eipä ole vähään aikaan tullut luettua mitään ruokaan liittymätöntä - voisi olla paikallaan :-) ranskalainen kepeys kiinnostaa aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös, ranskalainen kepeys menee muodossa kuin muodossa :-)

      Poista
  6. Mulla on tänään salainen ja sulla säädyllinen ainesosa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin tulla kurkistamaan, mitä salaisuuksia paljastat :-)

      Poista
  7. Voiko tästä kirjasta olla tykkäämättä?! Kaikkinensa ihanan makoisa suupala!

    VastaaPoista
  8. MInulla ei taida olla tänään mitään erityistä aineosaa :D mutta lukea pitäisi toki usemmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukeminen on kivaa! Varsinkin näin hyvän kirjan :-)

      Poista
  9. Kirja kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Ja siis varsinkin tuon ruokakytköksen kautta. Omia suosikkejani kirjoista, joihin ruoka on sisäönkirjoitettu, on Bulbul Sharman Munakoisojen kiukku :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Munakoisojen kiukku kuulostaa kyllä tosi mielenkiintoiselta. Ei olekaan vielä tullut vastaan :-)

      Poista