17.1.2017

Vielä kerran viime vuonna...

Eli yksi kirja on vielä bloggaamatta viime vuoden listalta - tai no, todellisuudessa siellä tämän jälkeen vielä yksi muukin, mutta siihen palataan sitten, kun sarjan lukeminen on päässyt pidemmälle. Hoidetaan nyt siis tämä alta pois, jotta voin kirjaimellisesti kääntää Excelissäni seuraavalle sivulle, Sivulle, jota toki olen jo ahkeraan täytellyt uusilla kirjoilla...

Kuvittelin tämän kirjan kohdalla hankkineeni kiinnostavan hahmon konkreettisen elämäkerran, mutta päädyinkin lukemaan filosofis-fanitusta herran tuotannosta ja elämäntavoista. Elämäkerraksi minä tämän kuitenkin luokittelin, kun ei tästä oikein saa tietokirjaa tai romaania määrityksiä vääntämälläkään. Sen verran subjektiivista on kirjoittajan analyysi tähdestä, vaikka Critchley kai sinänsä ihan tunnettu ja tunnustettu filosofi onkin.


Simon Critchley: Bowie 
Oma ostos Elisa Kirjasta 

Kirja on läpileikkaus kameleonttimaisen taiteilijan vaiheista ja tuotannosta. Critchley analysoi eri aikakausina kunkin ajan henkeä edelläkävijänä luoneen Bowien työn vaikutusta kuulijoidensa ja seuraajiensa asenteisiin ja toimiin. Arvojen uudistajana ja ravistelijana Bowien rooli on yllättävänkin vahva koko Euroopassa,

Itse olen toki David Bowien tiennyt noin niin kuin aina, mutta varsinaista fania ei minusta ole tullut koskaan, Monia kappaleita osaan laulaa ulkoa mukana, mutta muutenkin vain vähän musiikkia kuluttaneena lienee se merkki enemmän herran vaikutuksesta yleiseen populaarimusiikkiin kuin minun tiedostetusta fanituksestani.

Avoin fanitus ja lievä hehkutus kirjassa siis tuntui välillä vieraalta ja jopa hieman häiritsi lukukokemusta (ja tekstin selkeyttä), mutta olihan tuo mielenkiintoinen kooste vain pintapuolisesti tuntemastani elämäntyöstä. Toisaalta kirjaa luki mielenkiinnolla juurikin tuon fanituksen näkökulmasta. Kun kirjoittaja on kutakuinkin selväjärkinen ja analyyttinen, voi olettaa hänen henkilökohtaisesti saamiensa vaikutteiden todennäköisesti olevan myös jotain laajemman joukon kokemaa.

Onneksi kirja ei myöskään ole ylenmääräisen pitkä ja se on tekstinä helposti luettavaa. Bowie -fanille tästä kirjasta varmasti riittäisi mielenkiintoista analysoitavaa suhteessa omiin muistoihin ja Bowien tuotantotuntemukseen nähden. Minulle riitti kertalukeminen ja katsaus yhteen lähihistoriassamme "nuorison" astenteisiin ja musiikkimaun kehittämiseen eniten vaikuttaneista artisteista.

Hahmona David Bowie on aina ollut niin mielenkiintoinen, että pitänee vielä löytää se hyvä elämäkertakin luettavaksi. Ehdotuksia? 

2 kommenttia:

  1. Bowie oli kyllä kiinnostava niin ihmisenä kuin musiikin mestarina.
    Varmasti ihan lukemisen arvoinen kirja.
    Mukavaa tiistai-iltaa!

    VastaaPoista
  2. Niin on. Todella kiinnostava hahmo.
    Ihanaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista