2.10.2016

Syötäviä vietäviä - lahjoja keittiöstä

Mari Moilanen: Syötäviä vietäviä - lahjoja keittiöstä 
Luettavaksi ja kokattavaksi kustantajalta 

Mari Moilasen uusin kirja jatkaa samaa linjaa kuin kaksi aiempaakin eli käytännönläheisiä reseptejä ja aivan uskomattoman kauniita kuvia.

Tämä ei ole pelkästään keittokirjamainen lista reseptejä, vaan johdatus filosofiaan ja tukea tunnelmointiin, Kuka sitä nyt reseptilistoja blogien ja muiden nettireseptipankkien aikaan jaksaisi kirjahyllyynsä säilöäkään. Pitää olla muutakin sisältöä, jotta kirjan viitsii ensinnäkään hankkia ja sitten vielä säilyttää. Tämä kirja kuuluu ehdottomasti hankittavien listalle.

Kirjan sisältö on jettu teemoittain. Ensin keskustellaan syötävien lahjojen merkityksestä ja niihin liittyvistä tarvikkeista (esim. pakkaukseen) ja sitten on vuorossa lista toinen toistaan houkuttelevampia ruokalahjareseptejä. Nekin on jaettu eri osa-alueisiin, joista voi sitten valita itselleen sopivimman. Jokaisessa reseptissä on myös jokin pieni "twist", jolla se erottuu perustarjoomusten joukosta.

Jollei itse missään tapauksessa halua tehdä keittiössä mitään, niin tämän kirjan voi silti hankkia. Ruokalahjan ei nimittäin aina tarvitse olla itse kokattu. Lahjaksi voi antaa myös kokoelman hilloja, juustoja tai muita valmiina ostettavia herkkuja. Siihenkin on kirjassa vinkkejä. Erityisen hyvin kirja sopii tietenkin sellaisenaan lahjaksi keittiössä viihtyvälle ystävälle - sitten on kiva odotella, mitä herkkuja lahjan saaja loihtii kirjan resepteistä lahjoiksi takaisinpäin...

Minä olen kauhean huono itse tekemään lahjoja, vaikka keittiössä muuten mielelläni touhuankin. Ihan turhaan taidan pelätä vastaanottajan pitävän tekeleitäni "arvottomina", varsinkin kun itse ilahdun ruokalahjoista ehkä kaikkein eniten. Viimeksi sain paketin teetä Englannin tuliaisina ja Smoke Earl Greystä oli iloa monen iltapäiväteehetken aikaan ja teepussi sai minut aina muistamaan lämpimästi lahjan antajaa.

Mari Moilasen kirja on aivan mahtava muistuttaja valitettavan harvinaiseksi käyneestä, mutta kunnioitettavan perinteikkäästä tavasta viedä (omatekemiä) herkkuja myös tuliaiseksi. Jakaminenhan on ruoanlaitossa parasta. Tällä kirjalla saa inspiraation taas heräämään. Marin kuvia katsoessa alkaa heti tehdä mieli ruveta hommiin. Nyt kun minäkin taas pystyn keittiössä tekemään muutakin kuin sen ihan välttämättömimmän, niin taidan ruveta kokeilemaan kirjan ideoita. Kutsuja odotellessa siis... tiedätte, mitä tuliaisiksi on tulossa :-)

p.s. Ruokablogin puolella on menossa kysely liittyen kaikkiin näihin uusiin proteiinituotteisiin. Käykääpä siellä vastaamassa.

4 kommenttia:

  1. Mikäpä kivempaa kuin saada jotain hyvää lahjaksi <3
    Kiva idea kirjassa.
    Leppoisaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herkut kelpaavat aina! Aurinkoista viikkoa!

      Poista
  2. Vien itse uesin itsetehty lahjoja. Marin kirjasta tein eneimmäiseksi herkullista mustikkagranolaa, jota hyvinkin voi antaa vaikka joululahjaksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin artikkelisi ja alkoi tehdä mieli samaa. Tosin kirjaa selatessa alkoi kyllä tehdä mieli muutamaa muutakin juttua. KAtsotaan nyt, mitä päädyn kokeilemaan :-)

      Poista