25.7.2016

Kun sarja jatkuu ja jaksaa viihdyttää

Kesäyöt ovat omiaan lukemiselle... 

Kesä kuluu sellaisella vauhdilla, ettei perässä pysy. Onneksi olen kaikkien loma-juttujen lomassa ehtinyt vähän lukemaankin.  Fantasia-sarjat ovat omiaan rentoutumiseen, mutta monen kohdalla puhti loppuu valitettavan nopeasti hyvän alun jälkeen.

Useimmiten kirjasarjat alkavat tympimään siinä kolmannen tai neljännen osan kohdalla. Siis ainakin silloin, kun mukana on jonkinlainen kehystarina. Joko juoni ei tunnu etenevän tai se toistaa pahasti itseään. Pahinta on, kun useampi osa palvelee lähinnä täytteenä, eikä niissä oikeasti tapahdu kunnolla tarinankehitystä. Jopa Harry Potterissa meinasin minun intoni lopahtaa neljännen osan jälkeen ja loput luin pääasiassa siksi, että halusin tietää, miten siellä ihan lopussa käy.

Koska varsinkin fantasiasarjat tuntuvat nykyään venyvän trilogiaa huomattavasti pidempään, olen tullut epäluuloiseksi. Siksi on niin mahtavaa, kun löytää kunnon tarinan ja jännitteen säilyvän yli useamman osan. Tässä pari viime vuosien suosikkiani.


Paha velho / hyvä velho ? 

Benedict Jacka: Chosen ja Hidden 

Poikkeuksia toki on. Olen jaksanut säännöllisen epäsäännöllisesti seurata Alex Verus-seikkailuja Benedict Jackan sarjassa ja pari muutakin on seurannassa. Alex Verus-kirjoissa kehystarina on vähintäänkin löysä. Paha velhomestari uhkaa palata maailmaan ja Alexin historia pimeyden puolella tuo hänen peräänsä vaaran, jos toisenkin. Samalla jokainen osa on kuitenkin myös oma tarinansa, joissa jokaisessa kamppaillaan kunkin oman pimeän puolen kanssa samalla kun taistellaan pahisten kanssa.

Sarja kuulostaa yhtä yksinkertaiselta kuin niin monet muutkin fantasiakirjallisuuden standardiedustajat, mutta siinä on kompleksisuutta, joka viehättää. Kukaan ei ole oikeasti hyvä tai paha (tai no, jotkut pahikset ovat kyllä aika kamalia), vaan oikeasti on kyse valinnoista. Aina ei mene putkeen. Päähenkilö ei myöskään ole mitenkään ylivoimainen, vaikka selviääkin hengissä aika näppärästi. Alex Verus ei ole erityisen urhea, eikä kauhean jalokaan. Hän vaikuttaa suhteellisen normaalilta ihmiseltä pelkoineen ja toiveineen ja vaihtelevine tunteineen.

Jotenkin minua viehättävät myös sarjan osien nimet. Lyhyitä, ytimekkäitä ja kuitenkin linkissä osan juoneen. Fated, Cursed, Taken - ja nyt viimeisimpinä Chosen ja Hidden - vielä edessä Failed, Burned ja Bound...


Vaarallinen nuori nainen

Sarah J. Maas: Queen of Shadows
HelMet Overdrive 

Viime aikoinen ihastus on kuitenkin ollut Sarah J. Maasin Throne of Glass. Nuoren salamurhaajattaren tarina päätyi myös lempparisarjoihini naisten kirjoittamista romaaneista erityislaatuisista naisista.

Viimeisimmässä osassa Celaena palaa kotikaupunkiinsa pelastaakseen ystävänsä hirviökuninkaa käsistä. Kosto ei myöskään ole kaukana mielestä ja taikuuskin pitäisi vapauttaa. Jälleen kerran juoni on täynnä käänteitä ja mielenkiintoisia hahmoja. Throne of Glass on siitä kiva sarja, että myös kehystarina etenee. Se vain on niin täynnä kommervenkkejä, että siinä riittää vielä pureskeltavaa. Aikamoinen käänne nytkin tuli lopussa. Silti kirjat ovat itsenäisiä tarinakokonaisuuksia sellaisenaan eli kärsimätön lukijakaan ei joudu kärvistelemään turhautuneena. Seuraavaa osaa pitääkin odottaa syksyyn saakka. Goodreadsin mukaan julkaisupäivä olisi 6.9.2016...

Tuleekohan uusi osa samantien Overdriveen? Jännä nähdä. Aika hyvin ovat palvelusta löytyneet myös sarjojen uudet osat. Eikä syksyyn ole enää ollenkaan pitkä aika. Tässä helteessä sitä on vaikea käsittää, mutta minulla on huomena viimeinen kesälomapäivä...

2 kommenttia: