19.8.2014

Blixen-fani tilittää

Minä en ollut koskaan katsonut Minun Afrikkani-elokuvaa. Tämä on sinänsä outoa, sillä luin aikoinaan Judith Thurmanin Blixen-elämäkerran, johon elokuva ainakin osittain perustuu. Sen myötä kiinnostuin kirjailijattaresta aina todelliseen fanitukseen saakka. Karen Blixen on itse asiassa aina ollut suurin piirtein ainoa henkilö, jota voin väittää fanittaneeni - Stingiä ehkä lukuunottamatta.

Tässä yhtenä päivänä osuin avaamaan television juuri elokuvan alettua. Istahdin katsomaan, mutta sitten velvollisuus kutsui ja laitoin kymmenen minuutin kuluttua dvd-tallennuksen kiltisti päälle. Toisen kerran yritin jatkaa elokuvan katsomista lasten kotiuduttua. Se oli virhe. Kahvitehdaspalon aikaan kuului:
"EIIII.... anna se tänne"
"Enkä anna...ÄITIII"
Huokaisten pysäytin elokuvan ennen pakkohuutokauppaa ja ehdin paikalle juuri kun käsirysy oli muuttumassa nyrkkitappeluksi.

Onneksi koulu on alkanut ja sain elokuvan loppuun oman vähän myöhäisemmän aamuni virkistyksenä ennen töiden aloittamista. Onni myös, että ei ollut palaveria ennen iltapäivää. Olivat silmät sen verran punaiset.

On se ihana. Oli se aikakausi jotenkin vain niin omanlaisensa -toisaalta niin viaton, toisaalta niin raadollinen. On se Blixen vaan ollut jännä henkilö ja elänyt ihan uskomattoman elämän.

Se elokuvasta. Pidän myös kirjailijattaren teoksista. Eurooppalaisena Afrikassa on aivan mahtava ajankuvaus ja itseensä vähemmän vakavasti suhtautuvan kirjailijan välillä ironinenkin kuvaus omasta elämästään. Se on myös koskettava tarina naisesta, joka halusi saada jotain aikaan, mutta jonka eteen kohtalo heitti koettelemuksia koettelemusten jälkeen. Minuun vetoaa vapaudenkaipuu, joka vie Karen Blixenin kauas suvustaan ja kodistaan. En tiedä, oliko hän sitten koskaan oikeasti vapaa tai löysikö etsimäänsä. Jotenkin tuntuu, että todellisuus taisi saada hänet kuitenkin jossain kohtaa kiinni.

On vaikea erottaa kirjaa kirjailijasta. En oikeasti tiedä, paljonko tarinan tosipohjaisuuden tietäminen vaikuttaa kirjasta pitämiseen ja paljonko on kyseessä teoksen kirjalliset ansiot. Fanitan, enkä oikeastaan edes välitä.

Blixenin kertomuskokoelmat taas ovat kaikessa goottilaisuudessaan ja mystisyydessään tarinankerronnan helmiä. Niitä lukiessa voi miltei kuvitella takkatulen rätinän ja valon heijastukset kertojan kasvoilla, itsensä taljalle istumaan ja lumoutuneena kuuntelemaan tarinaa auki kerivää ääntä. Talviset tarinat, Seitsemän salaperäistä tarinaa, Viimeiset tarina - kaikista olen nauttinut.

Ihanasti elokuva toi taas nämä nuoruuden suosikit mieleen. Lukulistanikin kasvoi muutamalla kirjalla, vanhoilla tuttavilla tällä kertaa.

6 kommenttia:

  1. Täällä toinen fanittaja. Blixenin Talvia tarinoita on minun luettujen kirjojen TOP 10:ssä.

    VastaaPoista
  2. Minäkin fanitan. Olen mm. aikoinani tehnyt yliopistolla laudaturseminaarin tutkielman, jonka nimi oli muistaakseni The potrayal of natives in Karen Blixen's Out of Africa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaapa mielenkiintoiseltsa. Minä en ole koskaan päässyt virallisesti Blixeniä tutkimaan, mutta epävirallisesti sitten senkin edestä.

      Poista
  3. Kiitos ideasta lukea Blixenin tarinoita!! Katsoin pari vuotta sitten ekan kerran Minun Afrikkani ja jäin sen vangiksi. Mitään muuta elokuvaa en haluaisi/jaksaisi katsoa uudestaan ja uudestaan. Erityisesti säväyttää juuri se kohta kun "Karen" kahden miespuolisen ystävänsä kanssa istuu iltaa kertoen kertomuksia toisilleen - siinä on minun käsitykseni elämän tarkoituksesta! Olen yrittänyt analysoija kun olen, miettiä ja pohtia että miksi juuri tämä elokuva kolahti. Mainitsit sanan vapaudenkaipuu, se voisi olla todellakin yksi teema, sisältäen vapauden tehdä asiat ihan omaan tyyliin. Jostakin luin että tämä elokuva o feminismin lippulaiva. Sitä jäin miettimään. Minulle on aina ollut ittsestäänselvyys että ihminen, nainenkin, voi tehdä ihan mitä haluaa. Enkä ole koskaan siinä mielessä ymmärtänyt feminismin tarvetta ainakaan Suomessa, minusta kaikilla on jo vapaus, pienet rajoitukset on vaan kosmeettinen haitta... Tällaisiapa mietin tänään. Mutta tosiaan, nytpä tiedän mitä lainaan kirjastosta pikapuoliin!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lainata. Blixenin kirjat ovat aivan omanlaisiaa ja todella ihania!

      Poista