14.5.2014

Foccaccia kuin pissaladière



Äitienpäiväviikonloppuna tuli syötyä niin paljon makeaa, että sunnuntai-illalla teki mieli jotain tosissaan suolaista. Niin kuin nyt vaikka oliiveja ja sardelleja.  Pissaladière on piirakka, johon kyseisiä aineksia lykätään sipulin kera isot kasat, mutta se ei nyt tällä kertaa vaan ollut se juttu. Jostain syystä mieli teki foccacciaa ja siihenhän saa sitten päälle laitettua mitä haluaa - vaikka niitä oliiveja ja sardelleja ja sipulia...

Keittokirjahyllyn vieressä ei tarvinnut kauan seistä. Mistäpä sitä foccaccian reseptiä löytäisi, jollei toskanalaista keittiötä esittelevästä kirjasta ? Tessa Kiroksen kirjasta Twelve - a Tuscan cookbook niitä löytyi peräti kolme. Samalla tulin huomanneeksi, miten sitä mieli ja maku muuttuvat vuosien varrella. Tämäkin kirja on ollut hyllyssä jo vuosikausia. Tulin sen jostain alennusmyynnistä ostaneeksi enkä sitten kuitenkaan oikein päässyt resepteihin sisälle. Tähän päivään mennessä en ole tainnut kirjasta kokata mitään. Nyt pikaisella selailullakin silmiin osui useampia kokeiltavia reseptejä... Jokin on muuttunut.

Sunnuntai-illan foccaccia 

1pss kuivahiivaa
runsas 3dl lämmintä vettä
ripaus sokeria
hyppysellinen suolaa
4-5dl vehnäjauhoja (3dl vehnäjauhoja ja 2dl hiivaleipäjauhoja)
2rkl oliiviöljyä

punasipulia
oliiveja
sardellifileitä
oliiviöljyä
suolaa + pippuria

Sekoita kuivat aineet. Lisää vesi ja oliiviöljy ja vaivaa kymmenisen minuuttia joustavaksi taikinaksi.
Anna taikinan kohota peitettynä 1,5h.
Vaivaa taikinaa hetki ja painele se levyksi uunivuokaan (30x40cm). Anna kohota peitettynä vajaan tunnin verran.
Siivuta sipuli ohuiksi suikaleiksi ja sekoita niihin hieman oliiviöljyä. Leikkaa oliivit halutessasi puoliksi ja muutama sardellisiivu palasiksi.
Valuta leivän päälle hiukan oliiviöljyä ja levitä se ohuelti käsin. Ripottele päälle sipulit, oliivit ja sardellipalat. Ripottele hitunen suolaa ja pippuria. Mikäli haluat sattumia joka puraisulle, peitä leipä tasaisesti. Muuten harvempaan.

Paista 200 asteessa puolisen tuntia, kunnes pinta on kauniisti ruskettunut. Anna jäähtyä hetki ja pistä tarjolle.

2 kommenttia:

  1. Focaccia on kyllä aivan ihana leipä ja loppujenlopuksi mukavan helppo tehdä :) näyttääpä herkulliselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei siinä sekoituksessa loppujen lopuksi nokka kauan tuhise. Foccaccia on siitäkin kiva, että sitä voi syödä ihan sellaisenaan - ei tarvitse miettiä leivänpäällisiä

      Poista