17.11.2013

Juurta pannussa - Ohraista juurileipää


Juurtapa hyvinkin tai siis juuresta leivottua leipää. Nyt on kyseessä varmaan jonkinlainen ennätyskin juuren eliniässä minun hoivissani. Tein samalla juurella jo peräti kolmatta kertaa, ja teho tuntuu vain kasvaneen. Hyvän ohjeen Tuurilta sai. Tosin leipää ei tietysti voi millään tehdä ihan samalla tavalla joka kerta, joten nyt sekoitettiin jauhot eri tavalla.

Lisäksi kokeilin paistoalustana keraamista paistinpannua. Kaikkihan me jo tiedämme, että padassa kypsennetty leipä onnistuu aina. Oletan, että syynä onnistumiseen on sekä kannen padassa pitämä höyry, että pohjan kuumuus leivän alla. Korissa nostatetun leivän saaminen pataan vaan käy aina välillä vähän hankalaksi, joten ajattelin kokeilla keraamista paistinpannua kuuman pohjan saamiseksi. Leivinkiveäkään kun en ole tullut hankkineeksi. Höyryn suhteen leipä saisi tällä kertaa selvitä ihan ilman.

Ohraista ruisjuuresta

1.  Juuren herättely

Otin juuripurkin jääkaapista ja lisäsin lauantaina aamulla siihen pari ruokalusikallista ruisjauhoja ja kolmisen ruokalusikallista melkein kuumaa vettä. Jääkaappikylmä juuri lämpeni kuumalla vedellä hiukkasen, eikä veden lämpö kerinnyt juurta vahingoittamaan mitenkään. Sitten vaan odoteltiin iltaan. Hyvästi lähti juuri pikku hiljaa kuplia kehittelemään. (Koittakaa kestää vanhahtavat sanonnat. Kuuntelen juuri historiallista romaania - Vuorisen Siipirikko - äänikirjana. Tarttuu, varsinkin kun juuri mielessäni aina yhdistyy perinteisiin ja vanhaan aikaan)

2. Taikinan alku

Illalla sekoitin keskenään 3 rkl juurta, 1 dl tosi lämmintä vettä ja 2 dl spelttijauhoja. Olen tullut vähän siihen lopputulokseen, että veden pitää oikeasti olla lämpimämpää kuin se suositeltu haalea. Ainakin meillä kaapeissa on sen verran viileää, että jauhoja lisätessä taikinasta tulee liian kylmää, jollei vedestä tule kunnolla lämpöä mukaan. Näin pienessä määrässä vesi saa olla sellaista, että tuntuu melkein kuumalta käteen, muttei vielä polta. Jätin taikinan odottamaan aamua.

3. Varsinainen taikina 

Aamulla sitten avasi kaapin oven ja tutkin, mitä kaikkia jauhoja sieltä oikein löytyykään. Tällä kertaa päädyin tyhjentämään pari jauhopussinpohjaa (runsas 1 dl spelttijauhoja, 3dl täysjyvävehnäjauhoja) ja lisäsin vielä noin 5dl ohraryynejä. Kun puuro ei kerran perheelle kelvannut niin tehdään sitten leipää. Mausteeksi sekaan 2 tl suolaa ja nesteeksi 4 dl vettä (melkein polttavan kuumana). Sitten loppui usko juureen kesken ja ripottelin joukkoon vielä pikkuisen kuivahiivaa.

Taikina sai nousta 45min. Sitten se käännettiin ja jätettiin nousemaan vielä toiset 45min. Sitten pyöräytin jauhoissa taikinasta leivän ja keikautin jauhotettuun kohotuskoriin. Tällä kertaa jauhotin TODELLA hyvin. Jotenkin tuntuu, että aina onnistun jättämään sellaisia välejä, että taikina jää pikkuisen kiinni aiheuttaen epämuodostuneen leivän, mutta tällä kertaa... tuli leivälle vähän jauhoinen pinta, mutta irtosi.

4. Paistaminen

Lämmitin uunin 225 asteeseen ja laitoin keraamisen pannun lämpiämään mukana. Kiepautin leivän pannuun (hyvin irtosi) ja paistoin 50 minuuttia. Laskin ensimmäisen 15 minuutin jälkeen lämpöä 180 asteeseen.

Pannussa leipä näytti nousevan hyvin. Minusta tuntuu, että paremmin kuin pelkällä pellillä leivinpaperin päällä. Johtuu ehkä paksummasta pohjasta ja reunoista, joihin lämpö on kunnolla kerääntynyt. 

Lopputuloksena on rapeakuorinen ja aika tiivis leipä. Hyvänmakuinen. Juuren pistin takaisin jääkaappiin. Saa nähdä, vieläkö toimii ensi kerralla.

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos, ei ole ollenkaan hullumman makuista. Vähän kevyempi rakenne saisi olla.

      Poista