24.3.2013

Hienostuneen makuista, rustiikin näköistä...


Pannulla sipulin ja pekonin kanssa kypsennetyt myskikurpitsapalat eivät parhaalla tahdollakaan näytä kauhean hienostuneilta, ainakaan meidän keittiössämme. Maussa ei kuitenkaan ole mitään vikaa, päinvastoin. Tämä on hienostuneen pehmeän makuinen herkku, johon ricotta tuo täyteläisyyttä ja salaatti raikkautta. Ehdotonta aatelia alkuruoaksi tai kevyeksi lounaaksi.

Ricotta oli tällä kertaa myöskin itse tehtyä Glorian ruoka ja viini-lehden ohjeella. Tosi hyvää pienellä limevivahteella, mutta tein jotain hassusti varmaan lämpötilojen suhteen sillä juustoa tuli vain murto-osa reseptin lupaamasta määrästä. Täytyy siis kokeilla jossain välissä vielä uudelleen.


Salviakurpitsaa ricotan kera

Leikkaa pekonia (tai pancettaa) paloiksi ja heitä pannulle tirisemään öljytilkkaan.  Lisää lohkottu punasipuli ja anna kuullottua hetken verran. Lisää joukkoon myskikurpitsakuutioita (butternut squash), tuoretta salviaa ja 1-2 valkosipulinkynttä hienonnettuna.  Mausta suolalla ja pippurilla.

Lorauta sekaan valkoviinia, sekä pikkuisen valkoviinietikkaa. Lisää vettä ja anna muhia puolisen tuntia. Lisää hiukan vettä, jos kuivuu liikaa ennen kuin kurpitsa on pehmeän kypsää.

Asettele salaattia tai pinaatinlehtiä tai molempia lautasen pohjalle. Lusikoi kurpitsaseos päälle ja asettele muutama lusikallinen ricottaa keon harjalle. Lorauta päälle hiukan oliiviöljyä jos haluat.

4 kommenttia:

  1. Ricottaa tulee kyllä käytettyä jonkin verran ja minulla olisi myös ohje että voisi kokeilla tehdä, mutta...tuo kuuluu niihin kesähommiin, kun aikaa on enemmän :) ja varsinkin jo sitä tulee vielä vähemmän kuin ohjeessa mainostetaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ricotta on ihanaa, mutta tuo ohje minun pitää kyllä kokeilla uudelleen ennen kuin uskallan laittaa blogiin näytille. Jotain meni pieleen...

      Poista
  2. Ricottaa pitää kyllä,kun se on niin helppoakin. Ja hei hyvältähän tuo näyttää. Oranssin keltaista ja raikkaan vihreää,näyttää aina hyvälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, värit ovat kivat ja rustiikkikin voi olla kaunista. HIenostunutta tuosta ei oikein saa hyvällä tahdollakaan, mutta ei kai sitä tällaisen kotikokin niin tarvitsekaan - pääasia, että maistuu ja perhe saa ruokansa :-)

      Poista