12.2.2013

Kuukauden kapine : Lätinää lettupannuista


Näin letuista jutustellessa keskustelu kääntyy vääjäämättä myös käytettävään paistinpannuun. Kaikki tietävät, että ensimmäisen letun pitääkin aina mennä pilalle. Se kuuluu keittiötontulle,  mutta millaisella pannulla lopputulos on muuten parhaimmillaan ?

Valinnanvaraa riittää. Varsinaisia lettu- ja blinipannuja löytyi Chez Mariuksesta kokonainen kasa, kun Paavon kanssa ryhdyimme asiaa tarkemmin tutkimaan.  Lisäksi letunpaistoon voi tietysti käyttää  tavallista paistinpannuakin, kunhan koko kelpaa ja pannun kunto kestää. 



Vilkkaassa keskustelussa ehdottomaksi materiaalisuosikiksi nousi perinteinen valurauta. Se on pitänyt pintansa hamasta historiasta lähtien. Valuraudan lämmönjohtokyky takaa tasaisen paistotuloksen ja hyvin hoidettuna se on käytännössä ikuinen ja vain paranee iän myötä. Valurautapannu myös sopii kaikille liesityypeille, jolloin hellanvaihdon myötä ei tarvitse vaihtaa kaikkia keittovälineitä.

Minun suosikkini näin ystävänpäivänaikaan olisi tuo sydämenmuotoisia lettuja tekevä.  Täytyy tosin varmaan tyytyä vain sydämenmuotoisia vohveleita paistavaan vohvelirautaan, ettei poikavaltaiselle syömäkunnalleni tule vierotusoireita liiallisesta hempeydestä. Voi olla, että sydänletut olisivat jo liikaa - vaikka äidin kullanmuruja ovatkin.

Hiiliteräs on monien vakavasti ruoanlaittoa harrastavien tai ammatikseen ruokaa tekevien suosikkimateriaali pannuissa. Lettujen paistokin onnistuu kyllä, mutta vaatii kärsivällisyyttä. Uudella pannulla kun ei kannata edes yrittää. Ahkeralla käytöllä pannu tummentuu sopivaksi ehkä noin puolessa vuodessa. 


 
Pinnoitettuja lettupannuja on tarjolla monessa koossa ja muodossa. Käytännöllinen ja tilaa säästävä vaihtoehto on 4-letun pannu, jonka korkeat reunat tekevät sen erityisen sopivaksi blinien valmistukseen. Sitä löytyi Chez Mariuksesta myös teräsrungolla. Ai, että miksikö se pitää erikseen mainita ? No, kun alumiinirunkoiset eivät toimi induktioliedellä, mutta teräsrunkoinen toimii taas kaikentyyppisillä keittolevyillä. 


Blinien kotimaassa Venäjällä käydään vähintään yhtä kiihkeää keskustelua blinien oikeasta koosta kuin meillä lettujen ympyrämitasta konsanaan.  Niinpä myös blinipannujen vaihtoehdoissa koolla on väliä. Minulla ei asiaan ole sen kummempaa mielipidettä antaa, kun en blinejä ole koskaan itse kokeillut tehdäkään. Ainoat tattariletun yritykseni ovat olleet jättimäisellä, valurautaisella galettepannulla. Yritykset nimenomaan, sillä lopputulos ei ollut sen paremmin valokuvauksellinen kuin makuhermoja hiveleväkään. 

Pitäisi varmaan koittaa uudelleen, varsinkin kun keskustelussa Chez Mariuksen eksperttien kanssa  totesimme pannun materiaalin lisäksi myös paistolämpötilalla olevan merkitystä. Ohuille letuille superkuumaa ja paksummille sitten vähän miedompaa.  Jospa en vain ole uskaltanut lämmittää pannuani tarpeeksi  ? Katsotaan tuleeko kokeiltua. Ensimmäiseksi kai pitäisi poistaa palohälyttimestä patterit...

Käyttehän myös vastaamassa sivupalkin kyselyyn !!


Kiitokset Chez Mariuksen mukavalle henkilökunnalle hyvistä vinkeistä ja neuvoista !!







p.s. tammikuussa kinattiin kuorimaveitsistä...

8 kommenttia:

  1. Pannu valitaan tietysti letun mukaan. Paitsi että tuo ylimmän kuvan toinen vasemmalta, tosi kevyt 4 letun pannu, sen oikea paikka on kierrätyskeskus. Materiaali on niin ohutta peltiä että se polttaa useamman letun kuin paistaa (mutta ei se paljoa maksakaan). Mutta asiaan...
    Valurautaa ei voita mikään. Ja kun on kakarana partioleirillä oppinut heittämään letun ympäri isolla valurautapannulla, sen taidon osaa silloin muillakin pannuilla. Toiseksi paras on kevyt teflonpannu, jolla tumpelokin onnistuu letunpaistossa, Kun halutaan hifistellä, paistetaan krepit matalareunaisella kreppipannulla. Mutta rakkain kaikista on isoisoäidin perintönä 7 pikkuletun valurautapannu <3 Kaasuliedellä siitä saa tosin vain 6 lettua kerralla, kun keskimmäinen kolo jää aina liian kylmäksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, minä olen useammankin tuollaisen kevyen pannun polttanut puhki...

      Kuulostaa ihanalta tuo perintöpannu :-)

      Poista
  2. p.s. Blinipannun (sellaisen valurautaisen, kuinkas muuten) varren pitää olla vähän ylöspäin nouseva. Jos varsi sojottaa ihan suoraan vaakasuoraan ulospäin pannun reunalta, pannua on tosi epämukava käsitellä. Valurautainen varsi on yleensä tulikuuma, mutta siitä ei voi ottaa kiinni koska varren alla ei ole tilaa sormille, pannulapulla suojatuista sormista puhumattakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on tosi hyvä pointti... kiitos :-)

      Poista
  3. Minulla on ollut tuollainen monen letun lettupannu ja sitten tuollainen matalareunainen isomman letun pannu ,mutta eipäs ole enään.Minneköhän ne jäivätkään.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, siitä vaan etsimään ja lettutalkoisiin :-)

      Poista
  4. Minulla on deBuyerin hiiliteräksinen blinipannu ja tulipas testattua sitä rinnakkain emaloidun valuraudan kanssa. Pakko sanoa, että hiiliteräs vei kyllä voiton!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo hiiliteräs tulee enemmän ja enemmän vastaan joka puolella. Pitäisi varmaan itsekin investoida ja kokeilla.

      Poista