27.2.2013

Kun ei millään onnistu...


Jos jotain opin syksyn pihistelyviikoilla niin sen, että itse kannattaa leipoa herkut jälkiruoaksi ja välipaloille. Kaupasta ostettuna hinta on moninkertainen. Niinpä siis heti maanantaina käytin vapaan iltapäiväni keittiön puolella leipää ja kakkua leipoen (niin ja chiliä lämmittäen). Tämän kakun bongasin viimeisimmästä Delicious-lehdestä ja se on juuri niin dekadentti kuin lehden kuva antoi ymmärtää.

Vedestä ja sokerista keitetty karamelli ei kai ole sieltä kalleimmasta päästä, mutta hinnan saa nousemaan, kun polttaa karamellin pohjaan. Onneksi sentään saatiin kattila puhdistettua niin ei kustannus noussut ihan pilviin. Toisen karamellin yritin suosiolla tehdä vanhalla kinuskireseptillä, mutta... nälkäisiä syöjiä odotti jälkiruokaa, joten keitin liian lyhyen aikaa ja laitoin kakun päälle liian lämpimänä. Arvannette, miten karamellia lusikoitiin lautaselta kastikkeeksi kuorrutteen sijasta. Minä olen tosi huono antamaan periksi, joten kävin vielä uudelleen kaupassa ja keitin huolella kolmannen kinuskin. Tällä kertaa onnistui ihan ok ja ainahan tuo vie kielen mennessään.

Inkivääri-taatelikakku sentään onnistui kerralla. Ainoa ongelma tämän suhteen on, että se katoaa tarjoilulautaselta liian nopeasti ollakseen sopiva pihistelyviikolle. Kuvittelin siitä riittävän jälkiruoaksi ainakin keskiviikkoiltaan saakka, mutta... tiistaina jo kerättiin murusia lautasen pohjalta.


Inkivääri-taatelikakku kinuskikuorrutteella

200g eli 1 pussi kivettömiä taateleita
1 tl ruokasoodaa
75g suolatonta voita
175g muscovadosokeria - reseptissä sanottiin, että vaaleaa, mutta meidän lähikaupassa oli vain tummaa. Hyvin toimi sekin.
2 tl jauhettua inkivääriä
3 kananmunaa
225g jauhoja
2 tl leivinjauhetta
2-4 palaa hillottua inkivääriä maun mukaan pieninä palasina

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Laita taatelit pilkottuina kulhoon ja lisää päälle 3dl kiehuvaa vettä ja ruokasooda. Tämän on tarkoitus pehmentää taatelit suussa sulaviksi. Sekoita ja jätä odottamaan.
Hiero voi ja sokeri vaahdoksi ja lisää inkivääri sekä munat yksi kerrallaan. Vatkaa aina hyvin jokaisen munan jälkeen.
Lisää jauhot ja sekoita tehokkaasti. Lisää taatelit liemineen ja sekoita hyvin. Kaada seos voideltuun (ja jauhotettuun) tai leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Taikinan kuuluukin olla tosi juoksevaa. Ripottele päälle hillottua inkivääriä ja painele palaset kakun sisälle.
Laita vuoka uuniin ja kypsennä vajaa tunti. Kokeile 50min jälkeen tikulla kypsyyttä. Ota kakku pois uunista ja anna jäähtyä ennen kuorruttamista.

Kinuskin tein tällä kertaa ihan perinteisesti - siis sen onnistuneen version
2 dl kermaa
2 dl fariinisokeria
Laita kattilaan ja keskilämmölle. Kuumenna sekoitellen ja anna kiehua. Varo pohjaanpalamista. Aikaa kului tällä kertaa sellainen runsaat parikymmentä minuuttia. Kannattaa levittää vasta suht jäähtyneenä kakun päälle.

Kuten huomaatte reseptistä sain äidiltäni jonkun lehden tilaajalahjana tulleen keittiövaa'an. On se kätevä, kun ei tarvitse erikseen laskeskella mittoja.

8 kommenttia:

  1. Nams mikä ohje, herkut kyllä kannattaa tehdä itse, siinä ole samaa mieltä, variaatiomahdollisuusksia miljoona ja tekotapoja toinen mokoma :) ja tosiaan pääsee halvemmalla ja vältää ylimääräisiä lisäaineita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä kieltämättä resepti, joka varmasti pääsee vakiorepertuaariin. Kaiken lisäksi se kelpasi meillä kaikille "krämmäleistä" huolimatta :-)

      Poista
  2. Nami,onpa herkullisen näköistä! Pidän leipomisesta sen verran että jos vaan on mahdollista teen kaiken itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leipominen on kivaa ja lopputuloskin maistuu (yleensä) paremmalta kuin kaupasta ostettu

      Poista
  3. Minulla on myös tuo, etten saa annettua periksi, pitää pestä kattilaa ja pyyhkiä ärtymyksen kyyneliä ja yrittää uudelleen :D Silloinkin kun olen yksin, eikä kukaan odota lusikka ojossa herkkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mikä siinä onkin, ettei sisu anna periksi. Sinänsä tietysti hyvä, että aina oppii jotain. Tosin tuota vesikaramelliä en minä ole oppinuot vaikka moneen kertaan vuosien varrella olen kokeillutkin. Täytyy varmaan lukea ne lehden ohjeet ja vihjeet oikein ajatuksella vielä.

      Poista
  4. Kaikki on kiva tehdä ite,tai ainakin nii paljon ku voi. Pelkästään siks et tykkään tehdä,ja tykkään oppia uutta. Epäonnistumisiakin toki tulee ja pitääki tulla :) ite muistan elämäni ensimmäisen jonku karamelli kokkauksen. Laitoin jutut uuniin irtopohjavuoassa,voitte kuvitella mikä käry oli uunissa,kaikki kinuski oli valunu pohjasta ja sokeritahna kovettunu uuniin pohjaan :)Nyt oon jo hieman kehittynyt ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Been there... olen minäkin valuttanut jotain karamellia muistuttavaa pitkin uunipohjaa... taisi olla pekaanipiirakan täytettä. Nykyään vastaavat menevätkin suosiolla tavallisessa pohjassa.

      Poista