28.1.2013

Murakamin Kafka rannalla

Haruki Murakami : Kafka rannalla 

Murakamilla on ainutlaatuinen taito kirjoittaa koukuttavaa tarina, jossa ei ole päätä eikä häntää, mutta jonka narunpätkät kuitenkin ovat lopussa sievästi rusetissa.

Tarina alkaa siitä, kun 15-vuotias Kafka karkaa kotoaan. Isä on langettanut kirouksen, jonka toteutumista Kafka haluaa välttää viimeiseen saakka. Karkumatkan rinnalla seuraamme sodanaikaisia outoja tapahtumia metsäaukiolla sekä kissojen kanssa keskustelevan Nakatan matkaa kynnyskiven luokse. Kuulostaako hämmentävältä ?

Kafka rannalla ei ole ihan niin surrealistinen kuin Lammasseikkailu. Lukija pystyy ainakin olettamaan eri juonivirtojen yhdistyvän jossain kohtaa. Yllätyksellisyyttä tarinasta ei silti puutu, eikä yliluonnollisia tapahtumia. Murakamin kertomuksessa maailmat yhdistyvät aika perinteisestikin metsän keskellä olevan portin kautta ja kuolema on lähinnä mielentila.

Murakami tuntuu vähän jakavan mielipiteitä lukijoiden kesken. Toiset kyllästyvät nopeasti, toiset taas heittäytyvät virran vietäväksi ja nauttivat laskelmallisesta kummallisuudesta ja epäsovinnaisesta rytmistä. Minä kuulun jälkimmäiseen ryhmään ja kirja kirjalta kuulun yhä vankemmin Murakamin fanijoukkoon. Kafkan maailmassa kaikki on mahdollista ja unista tulee todellisuutta, eikä sitten kuitenkaan - Loppu yllättää juuri paluulla reaalimaailmaan. Reissureppu kutistuu tavalliseksi.

Nautinnollisinta kirjan lukemisessa on henkinen varpaillaanolo. Koko ajan pitää pysyä valppaana. Liittyykö tuo tapahtuma johonkin toiseen ? Onko neiti Saeki oikea äitihahmo vai ei ? Miten liittyvät sota-ajan tapahtumat nykyisyyten ? Mikä on nykyisyyttä ja mikä menneisyyden henkien luomaa ajan vääristymää ? Jokaiseen kysymykseen Murakami tarjoaa vastauksen vihjeen muodossa, ja kääntää sen sitten osittain päälaelleen tai ainakin toiseen suuntaan seuraavan luvun aikana.

Kukin voi tulkita tarinaa omalla tavallaan - minä näin tapahtumissa vertauskuvan nuoren pojan kasvusta ja irrottautumisesta kotoa. Siitä, miten loppujen lopuksi jokainen määrittelee itse kohtalonsa. Ennustukset ja kiroukset ehkä toteutuvat unimaailmassa, mutta niiden ei pidä estää elämästä. Seksuaalisuuden herääminen on tarinassa tärkeää. Kafkan elämässä tuo pelottava vaihe kietoutuu lapsuuden traumoihin ja äidin hylkäämiseen. Japanilainen kirjailija lainaa sekä nimeltä viitaten että pinnan alle piilottaen kreikkalaisia tragedioita. Mielenkiintoinen asetelma sekin.

Kafka rannalla on yksi niitä kirjoja, joista ei oikein saa otetta. Pitäisi varmaan lukea muutamaan kertaan tajutakseen edes osan kätketyistä viittauksista. Tämä on rakenteellisesti ja tarinaltaan ehkä Lammasseikkailua helpompi, mutta teemojen käsittelyltään huomattavasti raskaampi. Tässä ollaan ihmisiä kautta aikojen askarruttaneiden mysteerien äärellä, kai...

8 kommenttia:

  1. Minulla on tuo Murakamin kirja puhelimessani,mutta en ole sitä vielä ehtinyt lukea.Ihastuin Murakamin tuotantoon luettuani Norwegian Woodin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on Norwegian Wood hyvistä aikomuksista vielä lukematta... ehkä sitten seuraavana Murakamina. 1Q84 tosin odottaisi Kobossa.

      Poista
  2. Voih, Kafka rannalla oli ensimmäinen koskaan lukemani Murakami ja se on vieläkin suosikkini. Olen tosin lukenut sen vain kerran, kun miehen muutakin tuotantoa on vielä jäljellä.

    Tuo pakollinen varpaillaanolo Murakameja lukiessa on ihan totta. Siksikin olisi kiva lukea monet hänen kirjoistaan vielä uudestaan, koska luulen, että tarinat voisivat silloin tuntua vähän toisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on ihana lukea jotain sellaista, missä ei heti arvaa seuraavia tapahtumia ollenkaan.

      Poista
  3. Komppaan Tessaa, Kafka rannalla oli ensimmäinen lukemani Murakamin kirja ja se on mielestäni hänen parhaansa. Tosin rakastuin myös Norwegian Woodiin, Suuri lammasseikkailu jätti hämmennyksen valtaan, Sputkik-rakastettuni taas jonnekin sille välille.

    Itse sain Kafkasta yllättän hyvän otteen, melkein kuin lukisi oudoksi muovattua japanilaista John Irvingiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vertaus tuo Irving !

      Minä itse asiassa tykkäsin vielä enemmän tuosta Lammasseikkailussta juuri sen hämmennyksen vuoksi :-)

      Poista
  4. Kiitos, että muistutit nyt tästä. Minulla on ollut Kafka rannalla lainassa ja lukujonossa pitkään kerran, mutten koskaan ehtinyt siihen ja jouduin palauttamaan lukemattomana :-(. Minua silti tämä kiinnostaa kovasti. Ihan Murakaminkin vuoksi. ja tietysti Kafkan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea, niin kuin ilmeisesti kaikki muutkin Murakamit :-)

      Poista