5.10.2012

Ehtiikö sitä lukeakaan ? No jotain lyhyttä sentään koiranäkökulmasta ja vähän junista ja...

Siis ehtikö, kun tässä välissä meni pari viikkoa niin, että melkein kaikki hereilläoloaika kului töissä ?

No, itse asiassa kirjojani tutkaillessani huomasin, että kiireestä huolimatta olen lukenyt yhden lyhytromaanin ja saanut kaksi kirjaa loppuun. Tosin ne olivat aika pitkällä jo ennen... Kummasti sitä vaan on sivuja saanut käännettyä. Ei siis mikään ihme, että vähän väsytti ja väsyttää edelleenkin vielä kahden rokulipäivän jälkeenkin.

Tuo koiranäkökulmainen on muuten Spencen Quinnin  "A Cat Was Involved : A Chet and Bernie Mystery eShort Story" En ole aiemmin muistaakseni Chet-sarjaan tutustunut, mutta ihan oli hauska tuttavuus. Kyseessä on poliisikoirakoulutuksessa oleva märkäkuono, joka päätyy hyppykokeessa reputettuaan erään yksityisetsivän kaveriksi. Tässä on kyseessä ensimmäinen osa, jossa kerrotaan, miten pari löysi toisensa.

Koko tarina on kirjoitettu puhtaasti koiran näkökulmasta. Ihan uskottavalta kuulosti koko ajan, sikäli, mikäli minä nyt pystyn tuota yhtään arvioimaan. Ainakin tuli sellainen olo, että tuollaista ne karvakuonot voisivat hyvinkin ajatella.

Ei tämä mitään suurta kirjallisuutta ole, eikä oikein edes varsinainen dekkari, mutta kuriositeettina mainio. Olipa itse asiassa sen verran viihdyttävä, että voisin vaikka lukea joskus toisenkin osan.

Toinen viime aikoina loppuun kahlaamani kirja on Andrew Martinin  "The Necropolis Railway : A  Novel Murder, Mystery and Steam" Siinä kerrotaan rautateille töihin päätyneen nuoren pojan seikkailuista Lontoon rautateillä 1900-luvun alussa, kun höyryjunat vielä vallitsivat raiteilla ja sähköistyminen oli vasta alussa.

Kirjassa tapahtuu murhia useampiakin ja rakkauttakin on ilmassa, mutta pääpaino on selvästi päähenkilön mieltymyksessä juniin ja rautateihin. Minua kun nuo eivät niin hirveästi kiinnosta, niin huomioni herpaantui sivuja kahlatessa useammin kuin kerran. Tarina ei oikein pysynyt kasassa tai sitten minä vain en pysynyt väsymykseltäni perässä rautateiden terminologia-viidakossa. Joka tapauksessa, tämä kuuluu minulla valitettavasti sarjaan "melkein jäi kesken". Kirjaa voi suositella höyryjunista tai muuten matkustamisen historiasta kiinnostuneelle, mutta ihan puhtaasti dekkarien ystävälle voi lukeminen käydä raskaaksi. Sarjaa olisi tarjolla enemmänkin, mutta taitaapa minulta ainakin jäädä väliin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti