29.7.2012

Kansainvälisen hypetyksen uhri ?

Siis minä luin sen tai siis ne ihan oikeasti loppuun - vaikka se kesti yli kolme kuukautta ja vaikka olin tuskissani useammin kuin kerran. Sellainen on kansainvälisen sosiaalisen median ja markkinointikanavien hypetyksen voima.

Kaikkihan sen tietävät, monet ovat lukeneet ja innosta puhkutaan. Kirjoja ostetaan, luetaan ja dollarit kilisevät. Kyseessä on tietenkin tämän hetken kenties kuumin trilogia, E.L. Jamesin Fifty Shades. Minäkin tulin trilogian ostaneeksi (Kobosta, sähköisenä), kun kerran niin moni sitä hehkutti lukevansa. Kun tarpeeksi monta kertaa silmiin osuu, että joku ei saa kirjaa laskettua käsistään, niin pakkohan se on ainakin aloittaa.

Suuren hypetyksen jälkeen on usein edessä putoaminen todellisuuteen. Näin kävi tälläkin kerralla. Tiesin, etten yleensä hurjasti innostu, jos kirjaa markkinoidaan intohimoisen, mutta niin kovin vaikean rakkaussuhteen kuvauksena. Erityisesti saan nykyään näppylöitä, kun päähenkilönä on nuori ja viaton nuori nainen ja hänen rakkautensa kohteena niin kovin synkeä, jumalaisen kaunis ja traumojaan hautova mies. Kun joukkoon lisätään vielä SM-painotteista seksiä - paljon - niin katastrofin ainekset ovat kasassa.

No, oli se parempi kuin pelkäsin, mutta en siltikään ymmärrä suunnatonta innostusta. Kirjassa on hurja määrä seksikohtauksia. Ne on kirjoitettu ihan hyvin (yksityiskohtaisesti), ei siinä mitään, mutta... Itse asiassa ongelmana taitaa olla juuri se, että paljon muuta ei tarinasta sitten irti saakaan. Kuulin jostain, että kirjailija olisi kirjoittanut näihin kolmeen kirjaan kaikki villeimmät fantasiansa. Siltä se vaikuttaakin. En ollenkaan hämmästyisi, vaikka hän olisi ensin kirjoittanut seksikohtaukset ja sitten kutonut väliin sidetarinaa. Juoni on aika standardikamaa sieltä ei-uskottavien osastolta. Silti luin koko trilogian loppuun.

Olenko siis hypetyksen uhri ? Olen ja en. Markkinoinnin ammattilaisena tiedän, että mainetta saa kasvatettua monin keinoin - myös sosiaalisessa mediassa. Olin kuitenkin utelias tietämään  ymmärränkö missään kohtaa (nais)lukijoiden innostusta tai paraneeko tarina edetessään (parani hiukan). Nyt voin myös "asiantuntevasti" osallistua keskusteluun kirjasta ja lytätä sitä mielin määrin hyvällä omallatunnolla. Vai olisiko loppuun lukemisen syynä sittenkin, että se antaa turvallisen ja sosiaalisesti hyväksyttävän tavan fantasioiden tirkistelyyn ? Onhan trilogiaa kutsuttu "kotiäitien pehmopornoksi".

Kaikkia niitä varten, jotka haluavat muodostaa mahtavan tycoonin ja viattoman opiskelijatytön suhteesta oman käsityksensä Otava on juuri kustantanut trilogian ensimmäisen osan suomeksi (Fifty Shades - Sidottu). Tai ainakin oletan kirjan olevan suomeksi, vaikka nimessä pahemmanlaatuinen englantivaikutus näkyykin. Kirja on saatavilla ainakin Elisa Kirjasta. Englanniksi saatavilla on halukkaille koko trilogia monestakin nettikaupasta.

Kannattaa sitä ainakin selailla - Miten muuten voi tietää, mistä kaikki muut puhuvat ?

9 kommenttia:

  1. Propsit saavutuksesta, minä olen lukenut kirjasta useita artikkeleita (viimeksi tämän loistavan: http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/jul/29/victoria-coren-fifty-shades-of-grey ) ja otteita ja niiden perusteella tiedän, etten yksinkertaisesti kestäisi kirjaa, jonka kirjoitustyyli on tasoa "Uaargh, hän murahti miehekkäästi nostaessaan majesteettisen kankensa ylvääseen tanaan". Ja sitten nuo em. artikkelissa mainitut ruokajutut, ne eivät kuulostaneet enää edes todellisilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo artikkeli oli ihan asiaa... Hyvä näkökulma tuo ruokajuttu. EHkäpä juuri se sai minutkin lukemaan loppuun.

      Taisi olla hyvä juttu lukea kirja englanniksi. Kirjojen kanssa tuntuu olevan sama juttu kuin laulujen sanoissa - englanniksi kuulostaa vähemmän nololta. Voi hyvin olla, että suomeksi en olisi päässyt paria ekaa sivua pidemmälle.

      Poista
  2. Hahaa, ainoa ihminen, joka näitä on minulle suositellut on ollut miespuolinen kaverini. Kotiäideille vai nuorille miehille? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos se juju onkin kotona oleminen ? Koti-isä ? Kotiopiskelija ? Kotikissa ?

      Poista
    2. Väliaikaisesti duunia tekevä ennenkuin opiskelupaikka avautuu? :D Voidaan nimittää häntä myös kotikissaksi.

      Poista
  3. Loistavaa, että kirjoitit tämän! Minä nimittäin jouduin myös hypetyksen uhriksi ja olen ladannut tämän padille. Luin ekan luvun, mutta jätin lopun tarinasta tuonnemmaksi. En muista oliko elisakirjaan vai johonkin vastaavaan joku kommentoinut "en yleensä pidä kirjoista mutta tämä oli mahtava" - heh, voin joo tosiaan kuvitella... no, kyllä minäkin tuon vielä loppuun luen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea yritykselle... :-) Kannattaa olla armollinen itselleen ja lukea muita juttuja välillä...
      Se on kumma juttu tuo hypetyksen voima.

      Poista
  4. :) Nytpä ainakin tietää, mihin ei kannata aikaansa tuhlata. Kiitos!

    VastaaPoista
  5. Löytyypä ainakin yksi, joka uskaltaa vastustaa laumaeläinvaistoa ! Go Kirsi !

    VastaaPoista