2.5.2012

Äiti elokuvissa : Tintti ja yksisarvisen salaisuus


Vappuna meidän vatsataudin  enemmän ja vähemmän runtelemalla perheellämme oli ohjelmana dvd Tintin seikkailut - yksisarvisen salaisuus. Tosin se katsottiin parilla eri porukalla, kun ensimmäisellä katselukerralla jouduin äitinä 1-vuotiaan kanssa ihan muihin touhuihin...

Tintti on jo, uskallanko laskeakaan, varmaan yli 30 vuoden ajan ollut suuri suosikkini sarjakuvien saralla, joten vähän hirvitti tarttua amerikkalaiseen versioon. Ihanasti Spielberg on kuitenkin ollut uskollinen Tintin alkuperäiselle hengelle ja tunnelmalle. Osaksi varmaan auttoi sekin, että tietokoneanimaatio on tarpeeksi erilainen alkuperäisestä piirrosjäljestä, joten ei tarvitse pakosta lähteä suoraan tuotoksia vertailemaan.

Animaatio onkin ihan mahtava. Näin alaa ja tekniikkaa sen kummemmin tuntematta, voi kai sanoa, että olin vaikuttunut ? Kävi mielessä pieni harmitus, ettei ehdittykään elokuviin katsomaan 3D:nä. Osa tehosteista, varsinkin meritaistelujen ja aavikkolaskeutumisen osalta olisivat olleet varmaan huikeita.

Nautittavaa tämä oli näinkin. Tarina, eli kilpajuoksu Rakham Punaisen aarteen löytämiseksi seurasi alkuperäistä juonta tarpeeksi uskollisesti, ettei tarvinnut ruveta kiukuttelemaan. Tietysti minun edellisestä lukukerrastani on aika monta vuotta, joten ihan kaikkia yksityiskohtia en edes osannut arvostella...

Huumoria oli mukana sekä isommille että vähän pienemmille. Miloun kommellukset ja Kapteeni Haddockin reuhominen saivat aikaiseksi röhönauruja olohuoneen suunnalta. Ihan pienillehän tämä filmi ei sovellu. Ikärajakin on 11v. (siis elokuvissa vanhemman seurassa 9v) Meillä 9v katsoi ihan innoissaan ja on täpinöissään vielä näin pari päivää myöhemminkin. Keskimmäinen 7v katsoi osan filmiä isän kainalossa ja vietti osan aikaa äidin ja pikkuveljen kanssa muissa hommissa, kun pikkuisen pelotti.

Sivuhuomautus : ollaan oltu vähän ihmeissämme viime aikoina. Miten noita filmejä oikein voisi esittää kotikatsomossa ?  Esikoinen alkaa olla siinä iässä (ja mielentilassa), että voi jo katsoa noita 11v rajattuja. Keskimmäinen 7v. taas ei suostu jäämään paitsi (tietenkään). Aikamoista neuvottelua oli esim. Harry Potter-dvdn osalta. Onko teillä jollain tähän jotain kotirauhan säilyttävää konstia ?

Tämä äiti siis istui vapunpäivänä tyytyväisenä nuorimmaisen päiväunien ajan yksinään olohuoneessa katsomassa Tinttiä. Ei hullumpi rentoutuskeino. Tarina myös loppui siten, että jatko-osa on ihan ehdoton. Sitä odotellessa...




3 kommenttia:

  1. Nykyinen ikäjousto elokuvateattereissa on kolme vuotta tuosta ikärajasta aikuisen seurassa. Uusi jousto tuli voimaan vuoden vaihteessa kun ikärajoja muutettiin muutenkin.

    Kiva kuulla että tämä on onnistunut tulkinta. Minuakin on hirvittänyt se, että tämä on ennakkoon niin kovin amerikkalainen versio. Mutta taidankin nyt uskaltautua katsomaan, kunhan saan tämän käsiini. Kiitos arviosta!

    VastaaPoista
  2. Mukava lukea myönteinen arvio leffasta.

    Itse katsoin filmin leffateatterissa ja olin vain puoliksi haltioitunut. Hahmot oli toteutettu teknisesti hyvin ja 3D toimi, mutta minusta Castafioren hahmo oli muutettu, filmin paras kohta oli alkutekstien albumit ja ensimmäinen torikohtaus, jossa laivan pienoismallia ostetaan. Minusta myös juonen muuttaminen oli hyvä, sillä Rakham Punainen saatiin paremmin tarinaan mukaan.

    Tuhatkaunon ja sukellusveneen puuttuminen oli minusta huono, ja moottoripyörätakaa-ajo oli liian indymäinen, nostokurkikaksintaistelu ja avainten kalastelu oli minusta turhia.


    Odotan kuitenkin mahdollista jatko-osaa :)

    VastaaPoista
  3. Minä tosiaan tykkäsin, vaikka tosiaan Tuhatkaunoa vähän kaipailinkin. Hän kun on ollut suosikkihahmoni pitkän aikaa.

    Olen samaa mieltä siitä, että alkutekstit oli toteutettu tosi hyvin.

    Joo, takaa-ajo oli ehkä vähän turhankin pitkä äidille, mutta poika tykkäsi ihan kympillä :-)

    VastaaPoista